Uudelleen laskeminenkaan ei tuonut helpotusta Kemin lähivuosien talouskurjuuteen.
Joulukuussa hyväksyttyä talousarvioita on tarkistettu valtionosuuksien ja yhteisöverotuoton osalta eikä laskelma edelleenkään näytä hyvältä.
– Jos kaupunkilaisten palvelut halutaan turvata, se tarkoittaa sitä, että on myytävä omaisuutta, sanoo kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.
Kemin kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina päivitetyn talousarvion kuluvalle vuodelle ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2027.
Lisäksi valtuusto päätti, että kaupungissa arvioidaan konserniomistusten myynnin mahdollisuuksia. Valtuusto linjasi, että myyntiä harkitaan niistä omistuksista, joiden strateginen merkitys on kaupungille vähäinen, tai luopuminen on strategisesti tai taloudellisesti perusteltua.
Nykyisillä tuloilla kaupungin tilikauden tulos painuisi vuonna 2026 miinukselle 3,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 kaupungin alijäämä ylittäisi 20 miljoonaa euroa.
– Jotta näin ei kävisi kaupungin tulopohjaa pitäisi voida kasvattaa jo ensi vuonna noin 50 miljoonalla eurolla, Ruotsalainen toteaa.
Valtiovarainministeriön marraskuussa ilmoittama valtionosuuden lisäleikkaus tarkoittaa, että jos Kemin talous tasapainotettaisiin ilman omaisuuden myyntiä, kaupunkilaisten tuloveroprosenttia pitäisi nostaa 2,4 prosenttiyksikköä.
Kemi on monella tapaa häviäjä
Yhteisöverotuottoa Kemin kaupunki saa tänä vuonna noin miljoonan arvioitua enemmän, mikä perustuu Metsä Groupin hyvään tulokseen vuonna 2020.
Sen sijaan uusimman arvion mukaisiksi korjatut valtionosuudet ovat nyt ja lähivuosina olennaisesti heikommat kuin oli ajateltu.
Taustalla on sote-uudistuksen erikoinen rahoituskuvio, joka rankaisee niitä kuntia, joiden sote-menot ovat olleet korkeat ennen sote-uudistusta.
Myös suuri ikääntyneen väestön määrä suhteessa lasten ja nuorten määrään pienentää valtionosuutta, jota maksetaan eniten sivistyspalveluista.
– Tänä vuonna Kemin kaupunki maksaa valtiolle 2,5 miljoonaa euroa, jotta se saa järjestää asukkaille lakisääteisiä palveluita, Matti Ruotsalainen sanoo.