Uusi rakentamislaki pienentää lupapinoa, mutta rakentajan vastuu kasvaa

Uusi rakentamislaki sujuvoittaa rakentamista monella tavalla, mutta mitä tahansa ei silti saa rakentaa. Listasimme olennaisimmat muutokset.

Nykyiset rakennusluvat, toimenpideluvat ja toimenpideilmoitukset yhdistetään laissa rakentamisluviksi. Merkittävin muutos on lupakynnyksen nousu.
  • Timo Leponiemi

Uusi rakentamislaki tuo helpotusta lupakäytäntöihin, mutta rakennuksille asetettavat vaatimukset pysyvät ennallaan. Laki tulee Suomessa voimaan vuoden 2025 alussa.

Nykyiset rakennusluvat, toimenpideluvat ja toimenpideilmoitukset yhdistetään laissa rakentamisluviksi. Merkittävin muutos on lupakynnyksen nousu.

Rakennusoikeus voi rajoittaa

Ensi vuodesta lähtien alle 30 neliömetrin suuruiseen piharakennukseen ei lähtökohtaisesti tarvita rakentamislupaa, mutta rakentamisen tulee noudattaa alueen kaavamääräyksiä ja kunnan rakennusjärjestystä.

Vantaan kaupungin rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto neuvoo rakentajia selvittämään heti ensimmäisenä alueen kaavatilanteen ja kunnan rakennusjärjestyksen määräykset.

– Jos kaikki rakennusoikeus on jo käytetty, sitä ei saa ylittää, huomauttaa Levanto.

Hämeenlinnan rakennusvalvontapäällikkö Timo Lahti ja valkotaulu, johon on punaisella rengastettu kuukaudet, jolloin tulee paljon lupahakemuksia.
Hämeenlinnan rakennusvalvontapäällikkö Timo Lahti on rengastanut punaisella kuukaudet, jolloin jätetään eniten rakennuslupia. Vilkkainta aikaa on helmikuusta toukokuuhun. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Uudessa laissa osa nykyisistä piharakennuksista määritetään rakennuksiksi, ja ne lasketaan kiinteistön rakennusoikeuteen. Tämä on Hämeenlinnan rakennusvalvontapäällikön Timo Lahden mielestä merkittävä muutos, koska se voi vaikuttaa niin, ettei kiinteistön alueelle saakaan rakentaa lisää rakennuksia.

Lupapino pienenee, rakentajan vastuu kasvaa

Timo Lahti arvioi, että Hämeenlinnassa nykyisistä toimenpideluvista 65 prosenttia ja rakennusluvista 18 prosenttia vapautuu lupakäytännöstä.

Rakenteilla oleva omakotitalo. Ulkokoolaukset ovat paikoillaa, mutta ulkokatetta ei ole vielä tehty.
Tällä hetkellä kuntien rakennusvalvonta käy lupavalmistelussa läpi rakentamisen edellytykset, mutta jatkossa se jää rakentajan harteille. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Uusi laki korostaa rakentajan vastuuta lopputuloksesta.

– Kunnat eivät enää arvioi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, vaan heille tulee valtakunnallinen rekisteri. Rakentajat löytävät siitä helposti pätevät osaajat, vinkkaa Lahti.

Valitusaika rakentajalle kohtuuton

Timo Lahti löytää rakentamislaista yhden selvän heikennyksen. Rakentamisluvan valitusaika pitenee 14:stä 30 vuorokauteen. Sen päälle tulee vielä kuulutusaika, joka on seitsemän vuorokautta.

– Tämä lykkää kohtuuttomasti hetkeä, jolloin rakennustyöt saa aloittaa. Se on valitettavasti vastoin tavoitetta sujuvoittaa rakentamista, Lahti kritisoi.

Viivästyksen voi tapauskohtaisesti välttää hakemalla aloittamislupaa. Sitä kannattaa hakea jo rakentamislupaa hakiessaan, kehottavat sekä Lahti että Levanto.

He ennustavat, että aloitusoikeuden hakeminen kasvaa merkittävästi.

– Aloitusoikeus voidaan myöntää vakuutta vastaan tiettyjen ehtojen täytyttyä. Vakuudelle ei ole laissa tarkkaa määritelmää, mutta se saattaa olla tuhansia euroja. Suuruus tullaan varmasti määrittämään monissa rakennusvalvonnoissa, ennakoi Lahti.

Rakentamiseen käytettävän ruuvipyssyn ruuveja muovin päällä työmaalla.
Jo nyt omakotirakentajat toimittavat rakennuslupahakemuksensa kuntien rakennusvalvontaan pääsääntöisesti sähköisessä muodossa, vaikka ne voi yhä toimittaa myös paperilla. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Suurin osa rakennusluvista haetaan nykyään sähköisesti.

Vantaan kaupungin rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto sanoo, että heille ei ole tullut paperisia hakemuksia lainkaan viime vuosina.

– Tulevaisuus vie kohti tietomalleja, jossa eri suunnista piirretyt kuvat korvaa yksi kolmiulotteinen mallikuva, Levanto kertoo.

Rakentamisaika on rajallinen

Omakotitalon rakennuslupa on voimassa viisi vuotta, jonka aikana rakennus tulee saattaa valmiiksi. Lupaan voi hakea jatkoa luvan voimassaoloaikana. Nykyisessä lainsäädännössä jatkoaikojen määrää ei ole rajattu.

Uudessa rakentamislaissa rakentamisaika rajataan kymmeneen vuoteen. Sen jälkeen kunnan on puututtava rakentamiseen.

Jo hyväksyttyyn rakentamislakiin on tulossa ”korjaussarja”. Se on parhaillaan lausuntokierroksella. Harkinnassa on muun muassa aikataulun asettaminen lupien käsittelylle. Esitetään, että rakennusluvat tulisi käsitellä kolmen kuukauden sisällä.

Rakennusjärjestykset rukataan uusiksi

Lain muuttuminen vaatii kaikkia kuntia uudistamaan rakennusjärjestyksensä. Hämeenlinnan rakennusvalvontapäällikkö Timo Lahti sanoo, että rakennusjärjestyksellä vaikutetaan oleellisesti rakentamisen sujuvoittamiseen.

Pieni harmaa kasvihuone lumisen pihan perällä.
Ensi vuonna alle 30 neliömetrin suuruiseen piharakennukseen ei lähtökohtaisesti tarvita rakentamislupaa. Silti rakentajan on noudatettava alueen kaavamääräyksiä ja kunnan rakennusjärjestystä. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Hämeenlinnassa työ rakennusjärjestyksen uusimiseksi on jo aloitettu. Kaupunki järjestää asiasta useita yleisötilaisuuksia asukkaille.

Lisäksi kaupunki kysyy verkkokyselyllä kuntalaisten näkemyksiä rakennusjärjestyksestä. Ensimmäisessä, jo avoinna olevassa kyselyssä, halutaan saada kaupunkilaisten näkemyksiä muun muassa siitä, kuinka korkeat aidat tulisi sallia ja miten rantarakennelmat pitäisi sijoittaa.

Tänä vai ensi vuonna?

Lupa ratkaistaan nykyisen lain mukaisesti, jos lupaa rakentamiselle haetaan tänä vuonna. Vuoden 2025 tammikuun alusta rakentamista säätelee uusi laki ja lupapäätökset tehdään sen mukaan.

– Jos uuden lain mukaan rakentamislupaa ei enää vaadita, kannattaa miettiä siirtäisikö rakentamisen vuodenvaihteen yli, vihjaa Vantaan rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto.

Hän muistuttaa, että vaikka lainsäädäntö ja lupakäytäntö muuttuvat, yksi asia on ja pysyy.

– Suunnittelu ja valvonta kannattaa antaa aina ammattilaisen tehtäväksi.