Rikosoikeuden asiantuntija katsoo, että isäpuoli ja äiti saivat kovat tuomiot 4-vuotiaan lapsen kuolemasta.
– Rangaistukset ovat varsin ankaria, sanoo rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus antoi torstaina tuomion koko Suomea järkyttäneessä tapauksessa, jossa 4-vuotias lapsi kuoli kotonaan väkivallan seurauksena.
Lapsen kuolema aiheutui esimerkiksi palovammoista.
Lapsen isäpuoli Sebastian Simon Daniel Halonen tuomittiin seitsemäksi vuodeksi ja yhdeksäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Syyttäjä oli vaatinut isäpuolelle rangaistusta murhasta.
– Tahallisesta taposta tuomitaan keskimäärin yhdeksän vuotta. Tämä miehen tuomio oli lähes kahdeksan vuotta, rikosoikeuden emeritusprofessori Tolvanen toteaa.
Äidille Muusa Tuulia Katariina Rissaselle syyttäjä vaati oikeudessa tuomiota taposta. Äiti tuomittiin kolmen vuoden ja seitsemän kuukauden vankeusrangaistukseen törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Tolvanen katsoo, että myös äiti sai kovan rangaistuksen.
– Äidin rangaistus törkeästä kuolemantuottamuksesta on myös varsin ankara, kun ottaa huomioon, että törkeän kuolemantuottamuksen maksimirangaistus on 6 vuotta vankeutta.
Käräjäoikeus on näyttänyt näillä rangaistuksilla, että isäpuolen ja äidin tekoja pidetään hyvin vakavina, sanoo Tolvanen.
Miksi isäpuolta ja äitiä ei tuomittu henkirikoksista?
Moni ihmettelee, miksi isäpuolta ja äitiä ei tuomittu henkirikoksista, vaikka heidän toimintansa takia 4-vuotias lapsi menetti henkensä.
Oikeus katsoi, etteivät isäpuoli ja äiti syyllistyneet tahalliseen henkirikokseen.
Mitä se käytännössä tarkoittaa?
– Käräjäoikeus toteaa, että tekohetkellä (isäpuolen ja äidin näkökulmasta) oli todennäköisempää, että lapsi jää henkiin kuin kuolee, rikosoikeuden emeritusprofessori Tolvanen sanoo.
– Ymmärrän hyvin, että suuren yleisön on vaikea käsittää, miksi ei tuomittu tahallisesta rikoksesta.
Tuomiossa on kyse niin sanotusta tahallisuusmääritelmästä.
– Laissa sanotaan, että tahallaan toimii se, joka pitää varsin todennäköisenä sitä, että seuraus aiheutuu. Ja varsin todennäköinen tarkoittaa, että pitää olla todennäköisempää, että tulee seuraus kuin että ei tule.
Tolvasen mukaan Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on perustellut hyvin tuomion.
Syyttäjä pohtii valittamista
Pohjois-Karjalan aluesyyttäjä Osmo Manninen katsoo, että oikeuden päätöksessä oli otettu hyvin huomioon näyttö, joka jutussa esitettiin.
– Sen perusteella katsottiin, että lapsen vammat ovat kokonaan isäpuolen aiheuttamia. Vieläpä niin, mikäli oikein ymmärsin, ne olivat 5.6. jälkeen aiheutettuja. Eli sinä aikana, kun äiti oli poissa.
Äidin tuomio tuli siitä, että hän havaitsi vammat ja laiminlöi asianmukaisen hoidon hankkimisen lapselleen.
Syyttäjä pitää rikoksiin nähden rangaistuksia ”kohtuullisina”.
Hän pohtii, valittaako hän tuomiosta hovioikeuteen.
– Asiaa täytyy harkita tarkkaan, Manninen sanoo.
Yle ei tavoittanut isäpuolen ja äidin asianajajia kommentoimaan tuomiota.