Pari vuotta kestänyt myllerrys sähkömarkkinoilla näkyy yhä selvemmin erilaisten sähkösopimusten suosiossa.
Energiateollisuuden sähkönmyyjille tekemän kyselyn mukaan pörssihintaisten sopimusten osuus on kasvanut ja ylittää nyt 31 prosenttia sopimustyypeistä.
Aiemmin ylivoimaisesti suosituin muoto eli perinteiset määräaikaiset sopimukset ovat yhä ykkönen, mutta pudotus on ollut raju. Niiden osuus on laskenut 50 prosentista 38 prosenttiin.
Perinteisten ”tariffihintaisten” toistaiseksi voimassa olevien sopimusten suosio on puolestaan vajonnut 26 prosenttiin.
– Kyllä se muutos oli suurempi kuin olisin osannut arvata. Suomalaiset ovat kiinnittäneet huomiota sähkösopimuksiin ja tehneet valintoja uusien havaintojen pohjalta, sanoo johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuudesta.
Energiateollisuuden kyselyyn vastasi 31 sähkönmyyjää helmikuun alussa. Myyjät edustavat 84 prosenttia koko maan asiakasmäärästä eli noin 3,1 miljoonaa asiakasta 3,7 miljoonasta.
Myös sähkönmyyjien uudenlaiset sopimustuotteet ovat alkaneet löytää asiakkaita.
Energiateollisuuden kyselyn mukaan määräaikaiset kulutusvaikutukselliset sopimukset, joissa on sekä kiinteää että kulutuksen ja ajoituksen kanssa joustavaa hintaa, ovat lisääntyneet vähän yli vuodessa nollasta 6 prosenttiin.
Pari prosenttia asiakkaista on löytänyt myös muutaman yhtiön tarjoaman pörssisähkösopimuksen, jossa on mahdollisuus kiinnittää hintaa välillä haluamilleen kuukausille ja palata sen jälkeen taas pörssisähköön.
Tammikuun ensimmäisen viikon perjantain hurjat tuntihinnat eivät vaikuta kehitystä pysäyttäneen, vaikka jotkut vaihtoivatkin tuolloin pörssisähköstä toisiin sopimuksiin. Näin voi päätellä, jos kehitystä peilaa viime joulukuussa sähkönmyyntiyhtiö Nordic Green Energyn Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn, jossa pörssisähköasiakkaiden määrä oli noussut vuoden aikana 29 prosenttiin.
Molemmissa kyselyissä kehitystä on verrattu Energiaviraston lukuihin, joiden mukaan pörssisähkösopimusten osuus oli vuoden 2022 lopussa 13,7 prosenttia kaikista sähkön vähittäissopimuksista.
Kotitalouksissa on siis pysähdytty miettimään omaa sähkön käyttöä ja mahdollisuuksia vaikuttaa kulutukseensa. On myös pohdittu siedänkö välillä isompia sähkölaskuja vai onko talouteni kannalta ennakoitavuus tärkeämpää. Sopimusten maksut ja senttihinnatkin kilowattitunnilta ymmärretään paremmin.
Tämä näkyy perinteisten määräaikaisten sopimusten vaihtumisena monella vaikkapa juuri kulutusvaikutukselliseen määräaikaiseen sopimukseen tai pörssisähkösopimukseen.
– Perinteisen täysin kiinteähintaisen määräaikaisen sopimuksen valinnassa painoi ehkä aiemmin enemmän sen tuoma huolettomuus. Tämä on nyt jonkin verran muuttunut. Sähkömarkkinoiden riskien kasvaminen on tuonut määräaikaisten sopimusten hinnoitteluun riskilisää, jota kulutusvaikutuksella yritetään alentaa. Pörssihintaisessa sopimuksessa riskilisää puolestaan ei ole, koska asiakas vastaa itse sähkön käytön ajoittumiseen liittyvästä riskistä, sanoo Salomaa.
Hirmuhinnat ja vetoomukset sähkön säästämiseksi eivät tehonneet määräaisen sopimuksen asiakkaisiin
Mitä enemmän kulutuksen ja hinnan seuraajia on sen parempi sähköjärjestelmälle, sanoo Salomaa.
Pörssisähkösopimusten määrällä oli merkitystä esimerkiksi tammikuun ensimmäisen viikon perjantaina, jolloin Fingridin vetoomus sähkön säästämiseksi sekä sähkön hirmuhinnat saivat lopulta kulutuksen putoamaan keskimäärin 800 megawatin verran ennustetusta.
Esimerkki tulee Pohjois-Karjalan Sähköltä, jossa liiketoimintajohtaja Tomi Turunen selvitti miten kireässä 30 asteen pakkasessa tammikuun 5. päivän huippuhinnat vaikuttivat heillä pörssisähköasiakkaisiin ja määräaikaisen kiinteän hinnan asiakkaisiin.
Päivän verollinen keskihinta oli noin euron ja huippuhinta 2 euroa 35 senttiä kilowattitunnilta.
– Pörssisähköasiakkaat vähensivät huippuhinnalla kulutustaan 21 prosenttia suhteessa edellisen päivän vastaavan tuntiin.
Entä määräaikaiset?
– Ei yhtään.
Turusen ja Salomaan mukaan tällä oli merkitystä kireässä tilanteessa, jossa yksikin uusi lisävikaantuminen tuotannossa olisi voinut syöstä järjestelmän sähköpulatilanteeseen kiertävine sähkökatkoineen.
– Kyllähän tällaiset asiakkaat on tosi merkittävässä roolissa, koska heillä on mielenkiinto vähentää kulutusta silloin kun hinta on korkea ja hintahan on korkea silloin kun sähköstä on niukkuutta. He voivat siis tukea sähköjärjestelmän tasapainossa pysymistä, Salomaa sanoo.
Jos hintapiikit ovat toistuvia, moni voi myös väsyä pörssisähköön tai kulutusvaikutuksensa tarkkailuun. Salomaa on samaa mieltä, ja hoputtaa alan toimijoita tarjoamaan asiakkailleen automaatiota hintaseurannan helpottamiseen.
– Tässä on olennaista se, että mahdollisimman pian tulee tarjolle lisää palveluja, joilla sähkön käytön ajoitusta voi automatisoida edullisille tunneille. Esimerkiksi sähköauton lataamisessa on jo erilaisia vaihtoehtoja.
Myös sähkösopimusten ymmärtämiseksi tekemisessä on vielä työtä jäljellä. Etenkin kulutusvaikutukselliset määräaikaiset sopimukset, hybridit, joissa on siis sekä kiinteää että kulutuksen ja ajoituksen kanssa joustavaa hinnoittelua, on koettu vaikeiksi tulkita.
– Kyllä, tekemistä on että muutkin kuin insinöörit saavat niistä selvää, Salomaa sanoo.
Kalliita määräaikaisia sopimuksia yhä yli 100 000 asiakkaalla
Energiakriisisyksynä vuonna 2022 sähkön hinta nousi rajusti ja uhkasi nousta edelleen, mikä sai monet tarttumaan sittemmin kalliiksi osoittautuneisiin määräaikaisiin sähkösopimuksiin.
Energiateollisuuden kyselyn mukaan mukaan yli 20 senttiä kilowattitunnilta olevia määräaikaisia sopimuksia oli vuosi sitten noin 200 000 kappaletta. Nyt yli 20 senttiä kilowattitunnilta maksavia yhteensä noin 112 000 kappaletta.
Kovimpia hintoja eli 30–40 senttiä kilowattitunnilta maksavia on edelleen noin 18 800 kappaletta ja yli 40 senttiä kilowattitunnilta alle 1000 kappaletta.
Sähkösopimusten tarjouksia voi vertailla muun muassa tästä Energiaviraston ylläpitämästä vertailupalvelusta sähkönhinta.fi.