Kainuussa eletään nyt tuulivoimasuunnittelun toista aaltoa, ja vireillä on useita tuulivoimahankkeita. Kainuun liiton suunnittelujohtaja Sanna Schroderuksen mukaan toinen aalto käynnistyi 2020-luvun taitteessa.
Teknologian kehittyminen on yksi suuri syy siihen, että tuulivoimaa suunnitellaan entistä enemmän länsirannikon lisäksi idässä. Sisämaassa tuulivoimatuotanto vähemmän tuulisilla alueilla edellyttää korkeampia tuulivoimaloita.
Tuulivoimahankkeiden taustalla on myös Kainuun kuntien myönteinen suhtautuminen tuulivoimaan.
– Se on osaltaan vaikuttanut siihen, että meidän alueella on tällä hetkellä hankkeita vireillä, Schroderus toteaa.
Maakuntakaava mahdollistaa merkittävän rakentamisen
Kainuun liitto hyväksyi joulukuussa 2023 uuden tuulivoimamaakuntakaavan 2035. Kainuun maakuntakaavoituksen tavoitteena on noin 410 uutta tuulivoimalaa vuoteen 2035 mennessä.
Kaava ohjaa ja mahdollistaa seudullisesti merkittävää tuulivoimarakentamista Kainuussa, Schroderus kuvailee.
– Siinä ratkaistaan ja yhteensovitetaan erilaisia tulokulmia ja on pyritty minimoimaan mahdollisia haitallisia vaikutuksia muun muassa ympäristölle ja ihmisille.
Uuden kaavan toteuttaminen on jo alkanut. Viime kädessä kunnat kuitenkin ratkaisevat itse tuulivoimarakentamisen toteutumisesta, jolloin suunnittelu myös tarkentuu: ne päättävät lopullisesta voimaloiden määrästä sekä niiden korkeudesta ja sijoittelusta.
Keskelle Kainuuta tulossa keskittymä
Eri kuntien tuulivoimahankkeet voivat muodostaa suuriakin keskittymiä, jos tuulivoimalat rakennetaan lähelle toisiaan.
Ristijärvelle suunnitellaan Isolehdon tuulivoima-aluetta, joka sijoittuu lähelle Hyrynsalmelle tänä vuonna valmistuvaa Lumivaaran tuulipuistoa. Lumivaaran tuulipuistoon on tulossa nykyisen kahdeksan voimalan lisäksi yhdeksän voimalaa eli yhteensä 17 tuulivoimalaa, ja vireille tullut osayleiskaava voi mahdollistaa Ristijärvelle enintään 39 tuulivoimalan rakentamisen.
Isolehdon suunnittelualue yhdistyy maisemallisesti Lumivaaran tuulipuistoon. Ne muodostavat yhdessä tuulivoimatuotannon keskittymän, jossa voisi olla yhteensä 56 tuulivoimalaa.
Schroderuksen mukaan lähekkäin olevilla tuulipuistoilla ja korkeilla voimaloilla on yhteisvaikutuksia muun muassa maisemaan.
– On erityisen tärkeää, että tällaisessa tilanteissa asian äärelle pysähdytään ja suunnitellaan myös kuntien puolelta niin, että haitalliset vaikutukset voidaan minimoida esimerkiksi voimaloiden korkeudella ja määrällä.
Hyrynsalmen kunnanhallituksen mukaan Lumivaaran ja Isolehdon tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset pitää tunnistaa suunnittelussa.
Hyrynsalmen kunta esittää, että Ristijärven kunnan kanssa teetätettäisiin kuntayhteistyönä paikallistason lisäselvitys ekologisista yhteyksistä. Aiemmin ekologisia yhteyksiä on tarkasteltu maakuntatasolla Kainuun liiton selvityksessä.
Lisäksi vaikutuksia matkailuun, maisemaan ja virkistäytymiseen tulisi selvittää alueen toimijoiden kuulemisilla ja haastatteluilla.
Itärajan lähellä voimaloita saa edelleen odottaa
Monet tuulivoimahankkeet sijoittuvat Kainuun länsiosaan. Kuhmon kaupunki on ainoa kunta Kainuussa, jossa ei ole tällä hetkellä tuulivoimaa suunnitteilla. Siihen vaikuttavat Schroderuksen mukaan muun muassa puolustusvoimien tarpeet sekä laajat luonnonsuojelualueet.
Tulevaisuudessa tuulivoimakysymystä olisi Schroderuksen mielestä tarpeen tarkastella myös Viitostien itäpuolella. Sen vuoksi kompensaatiolain eteneminen olisi tärkeää, hän sanoo. Se mahdollistaisi alue- ja turvallisuuspolitiikan yhteensovittamisen.
Helmikuussa työ- ja elinkeinoministeriön ja puolustusministeriön asettama työryhmä ryhtyi selvittämään tuulivoimarakentamisen mahdollisuuksia Itä-Suomessa. Aiemmin puolustusvoimien kielteinen kanta on käytännössä estänyt tuulivoiman rakentamisen Itä-Suomeen, sillä voimalat häiritsevät tutkavalvontaa.
Maanpuolustuksen tarpeiden huomiointi on Schroderuksen mielestä tärkeä asia tuulivoimarakentamisen suunnittelussa.
– Se on ehdottomasti sellainen tavoite, josta me pidämme kiinni, hän sanoo.