Kokemattomat retkeilijät veistävät sytykkeitä elävistä puista, vaikka kuivia klapejakin on tarjolla

Retkeilypaikkoja ylläpitävältä Ekokumppaneilta arvellaan, että kyse on usein tietämättömyydestä. Silti toiminta harmittaa, sillä se vahingoittaa puita.

Toimittaja Valtteri Kujansuu vieraili tamperelaisella tulipaikalla, jossa retkeilijät ovat napsineet sytykkeitä elävistä puista. Video: Valtteri Kujansuu / Yle, Antti Eintola / Yle
  • Maria Salovaara
  • Valtteri Kujansuu

Klapivarkauksia, ilkivaltaa, spraypullojen räjäyttelyä nuotiossa ja kokonaisen taukopaikan polttaminen maan tasalle – muun muassa tällaisia lieveilmiöitä kokevat retkeilyalueiden nuotiopaikat ympäri maan.

Myös Tampereen alueen nuotiopaikoilla kirveiden ja klapien häviäminen on tuttua, mutta nyt ilkivallan kohteeksi ovat joutuneet koivut. Vuoreksen tulentekopaikalla puuvajan vieressä kasvavista puista on veistelty tuohta nuotion sytykkeeksi.

Tämä harmittaa Ekokumppanien ympäristöhoitaja Mika Kurosta.

Kuronen toimii ympäristöhoitajana erityisesti Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueella, jossa hän tekee erilaisia huolto- ja rakennustöitä.

– Tosi ikävä ilmiö. Tällainen toiminta ei kuulu jokaisenoikeuksiin.

Puun rungosta on vuoltu tuohta. Lumisella maalla on hujan hajan puunkappaleita.
Vuoreksen tulentekopaikalta löytyy puita, joiden kyljistä joku on vuollut tuohta. Se ei kuulu jokaisenoikeuksiin, muistuttaa Mika Kuronen. Kuva: Valtteri Kujansuu / Yle

Kuronen kuitenkin uskoo, että kyse on enemmän tietämättömyydestä kuin tahallaan paikkojen tärvelemisestä.

– Nuotion sytyttäminen ei ehkä kaikilta ihan luonnistu. Sitten ajatellaan, että tuolla tuohellahan se syttyy helposti, eikä puu siitä kärsi.

Mutta kyllä se Kurosen mukaan kärsii.

Kun elävästä koivusta revitään pintakerros pois, pahimmassa tapauksessa puun ravinnekierto keskeytyy ja se kuolee pystyyn.

– Lisäksi on sitten se esteettinen puoli, se on täällä nuotiopaikalla vähän sama kuin revittäisiin olohuoneesta tapetit, Kuronen sanoo.

Kirves heiluu myös puiden kylkiin

Tampereen kaupungin tytäryhtiö Ekokumppanit ylläpitävät ja huoltavat noin kolmeakymmentä retkeilypaikkaa Tampereen alueella.

Retkeilypaikoissa on valmiina polttopuut, halkaisupöllit ja kirveet. Muutamissa nuotiokohteissa on otettu käyttöön halkaisulaitteet, jotta puiden pieniminen olisi mahdollisimman helppoa ja turvallista.

Kirveet on kiinnitetty halkovarastoihin ketjuilla, sillä niitä on lähtenyt retkeilijöiden mukaan.

Ketju estää kyllä kirveen pysymisen omalla paikallaan, mutta niiden käyttö on kohdistunut muuhunkin kuin kuiviin klapeihin.

– Ilmeisesti on haluttu kokeilla kirveen terävyyttä niin pitkälle kuin ketjua on riittänyt, ja käyty kokeilemassa terää eläviin puihin, Kuronen kertoo.

Mies katselee puuta, jonka kyljestä on vuoltu tuohta. Taustalla on puinen halkovaja.
Ekokumppanien ympäristöhoitaja Mika Kuronen on harmissaan siitä, että retkeilijät ovat kokeilleet kirvestä myös elävään puuhun. Kuva: Valtteri Kujansuu / Yle

Jätä kiire kotiin, mutta ota sytytyspalat

Kuronen suosittelee saapumaan luontoretkelle niin, että mihinkään ei ole kiire. Se auttaa jo paljon.

– Voi uudelle retkeilijälle olla yllätys, jos nuotio ei sytykään heti tai homma ei menekään kuin Youtube-videossa.

Lumisen metsän keskellä seisoo halkovaja, jonka avonaisesta ovesta näkyy klapipinoja.
Tampereella lukuisilta nuotiopaikoilta löytyy puuvajallinen puita. Kuva: Valtteri Kujansuu / Yle

Jos omia tulentekotaitojaan epäilee, on tähänkin olemassa melko helppo ratkaisu, joka löytyy kaupan hyllyltä.

– Sytytyspalat on ihan toimiva juttu. Toinen on se, että pilkkoo klapista pienempiä puita nuotion aloitukseen, jolloin syttymispinta-alaa on enemmän, Kuronen sanoo.

Mika Kuronen ohjeistaa myös miettimään seuraavaa retkeilijää.

– Sitten kun se oma hetki nuotiolla on päättynyt, niin on huomaavaista halkoa seuraavalle tulijalle muutama puu valmiiksi.