Työministeri Arto Satosen (kok.) valtiosihteeri Mika Nykänen sai viime perjantaina tehtäväksi käydä keskeiset työmarkkinajärjestöt läpi, jotta neuvottelut niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista saataisiin uudelleen käyntiin.
Valtiosihteeri Nykänen kertoo Ylelle, että toimeen ryhdyttiin jo viikonloppuna.
– Hihat on kääritty ja mahdollisimman nopeasti pyritään tämä selvitysvaihe viemään läpi. Tarkkaa määräaikaa työlle ei ole annettu.
Vaikka selvitystyö on vasta käynnistymässä, jo nyt näyttää varsin epätodennäköistä, että Nykäsen selvitys johtaisi palkkamallineuvottelujen henkiinheräämiseen.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK katkaisi neuvottelut palkkamallista kertaalleen jo joulukuussa. Kanta ei ole perjantain tapaamisen jälkeen muuksi muuttunut.
SAK: Pelkästä palkkamallista ei neuvotella
SAK:n liitot ovat lakossa juuri sen vuoksi, että hallitus tarjoaa neuvoteltavaksi vain vientivetoista palkkamallia, mutta ei suostu avaamaan neuvottelulle muita työmarkkinauudistuksiaan, kuten lakko-oikeuden rajoittamista ja paikallisen sopimisen helpottamista.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi maanantaina Ylelle, että ei voi vielä sanoa, mitä SAK tulee valtiosihteeri Nykäselle vastaamaan, koska ei vielä tiedä, mitä tämä täsmälleen ottaen tulee kysymään. Tapaaminen Nykäsen kanssa on sovittu tiistaiksi.
Silti Elorannalle on selvää, että pelkästä palkkamallista SAK ei edelleenkään lähde neuvottelemaan.
– Meillä on edelleen hallinnon linjaus siitä, että jos pöydässä on vain vientivetoinen palkkamalli, niin me emme siihen keskusteluun lähde.
Valtiosihteeri Nykänen puolestaan sanoo, että hänen tehtävänään on selvittää edellytyksiä neuvotteluun ainoastaan vientivetoisesta palkkamallista eli niin sanotusta Suomen mallista.
– Tämän selvityskierroksen aiheena nimenomaan on tämän Suomen mallin neuvotteluiden aloittaminen uudelleen ja niiden edellytysten kartoittaminen, jotka sitä edistäisivät, Nykänen toteaa.
Työmarkkinamalli, Suomen malli vai vientivetoinen palkkamalli?
Työmarkkinatilanteen seuraamista vaikeuttaa monesti mutkikas käsitteistö, eikä keskustelu vientivetoisesta palkkamallista tee poikkeusta.
Vientivetoisella palkkamallilla tarkoitetaan järjestelmää, jolla Suomen työmarkkinoilla kaikkien alojen palkanmuodostus sidottaisiin vientiteollisuuden palkankorotustasoon. Ajatus on suojella Suomen kustannuskilpailukykyä. Samaan asiaan viitataan ainakin käsitteillä vientimalli, työmarkkinamalli ja Suomen malli.
Mallia ei ole vielä olemassa, koska sen sisällöstä ollaan erimielisiä. Silti vientialojen palkankorotukset ovat käytännössä jo pitkään viitoittaneet muidenkin alojen korotuksia, vaikka muodollisesta mallista ei ole sovittu.
Poikkeuksen sääntöön teki vuonna 2022 kunta-aloille tehty sopimus, jolla kunta-alojen työntekijät – esimerkiksi opettajat ja hoitajat – saavat viiden vuoden ajan noin prosenttiyksikön vientialoja korkeammat palkankorotukset. Tämä raivostutti yksityisen sektorin työnantajajärjestöt ja ärsytti myös vientialojen palkansaajaliittoja.
Nyt hallitus ajaa omaa versiotaan, jossa vientialojen korotuksista tehtäisiin palkkakatto lain voimalla. Myös hallitus kuitenkin katsoo, että palkkamalli olisi parempi saavuttaa työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa, jolloin lakimuutoksia ei tarvittaisi.