Puolustusvoimat sanoo Tšadin rauhanturvaoperaation ongelmia epäsopivaksi käytökseksi, johon olisi pitänyt puuttua.
Tutkija, dosentti Ilmari Käihkö kertoo viime viikolla julkaistussa kirjassaan todistamastaan rasismista vuonna 2009 Tšadissa Afrikassa, missä hän palveli jääkärinä. Jotkut sotilaista muun muassa ostivat seksiä ja käyttäytyivät uhkaavasti paikallisia lapsia kohtaan. Rasistinen haukkuminen oli tuttua.
– Lehtiartikkeleissa kuvatut nimittelyt ja tapahtumat ylittävät puuttumiskynnyksen sekä silloisen että nykyisen ohjeistuksen mukaan, sanoo maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa.
Takamaa ei ole lukenut kirjaa, mutta kommentoi mediaan nostettuja esimerkkejä. Hänestä on ongelmallista, että asiat eivät aikanaan tulleet esimiesten tietoon, koska silloin niihin olisi voitu puuttua. Jos vastaavaa tulisi esiin nyt, se käsiteltäisiin asianmukaisesti, Takamaa sanoo.
Käihkö kertoo kirjassaan, kuinka rauhanturvaaja yllytti toista lyömään paikallista työntekijää teleskooppipampulla, koska tämä yritti varastaa vettä. Paikallisia nimiteltiin räikeän rasistisin sanoin esimerkiksi neekereiksi ja varkaiksi sekä eri kiertoilmauksilla kielletylle n-sanalle. Rauhanturvaajat ostivat seksiä paikallisilta ja raivosivat ympärillä pyöriville pikkulapsille.
Ovatko nämä asioita, joita tapahtuu rauhanturvaoperaatioissa?
– Itselläni on 13 kuukauden kokemus Kosovosta, ja täytyy sanoa, että aivan vieraita asioita on tuossa tullut julkisuuteen, Takamaa vastaa.
Tšadin operaation ongelmista ei ole aiemmin puhuttu julkisuudessa. Takamaan mukaan 15 vuoden takaisessa operaatiossa oli erittäin vähän kurinpitoasioita eli tapahtumia, joissa esimiehet olisivat puuttuneet epäkohtiin.
Vuonna 2010 siellä tehtiin kuitenkin tasa-arvo- ja yhdenmukaisuussuunnitelma. Operaatiopäällikkö ei tunne sen sisältöä.
Takamaa korostaa, että epäasialliselle käytökselle ja väärille toimintatavoille on nollatoleranssi kotimaassa ja ulkomailla.
Onko hyvä vai huono asia, että nämä [tapahtumat] ylipäätään tulivat julki, vai olisiko niiden pitänyt jäädä piiloon?
– Jos henkilökohtainen kokemus on ja haluaa sen julkaista, niin eihän siinä mitään. Uskon, että vaikka koulutus on silloin ollut hyvää, niin on tapahtunut myös edistystä. Ei ainoastaan Puolustusvoimissa vaan yhteiskunnassa. Kyllähän monet käytännöt tällaisessa ovat muuttuneet.
Takamaa sanoo, että asia käytäneen läpi kriisinhallinnan koulutuskeskuksessa ja ehkä operaatioissakin.
– Mutta niin kuin sanoin, henkilökohtainen mielipiteeni on se, että tuon tyyppistä, mitä lehdistä on nyt luettu, ei kyllä enää ole.
Rauhanturvaajille opetetaan koulutuksessa sodan oikeussääntöjä, gender-asioita, paikallista kulttuuria ja uskontoa.
Operaation komentaja, pappi ja tiedotusupseeri yrittivät puuttua rasismiin, mutta sitä pidettiin sanahelinänä.
Käihkön mukaan rasismiin oli vaikea puuttua ryhmäpaineen takia. Vaikka aktiivisia rasisteja oli vähän, puuttuminen johti jonkinlaiseen vastareaktioon, ja siksi asiasta ei raportoitu. Takamaa kannustaa tuomaan ongelmat esiin vaikka nimettömästi.
Entä tunnistaako Puolustusvoimat rasismin?
– Uskon, että se tunnistetaan. Meillä on varusmiespalveluksessa ja reserviläisissä paljon maahanmuuttajataustaisia, joten se nousisi varusmieskoulutuksen aikana esille. Varusmiehet ovat nykyisin niin valveutuneita. Ja koska tämmöinen ei ole ennen tätä julkaisua tullut esille, niin en usko että sellaista ainakaan laajemmassa mitassa on.
Eduskunnan puolustusvaliokunta aikoo järjestää kuulemisen Tšadin operaation ongelmista. Myös kirjan tehnyt dosentti Ilmari Käihkö sekä samassa operaatiossa palvellut Ylen toimittaja Tuomas Rimpiläinen on kutsuttu kuultaviksi.
Haluatko keskustella aiheesta? Voit keskustella julkaisupäivän iltaan klo 23:een asti