Hallitus valmistelee uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa ja sen myötä ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) oli maanantaina Rovaniemellä Lapin yliopistolla yleisötilaisuudessa.
Rovaniemen paneelikeskustelussa tunteet kuumenivat, mutta eivät arktisten asioiden, vaan Gazan tilanteen vuoksi. Palestiinalaisten ahdinko nousi esiin yleisökeskustelussa. Yksi yleisön edustaja esitti kysymyksiä ja kommentteja, toinen osallistuja otti puheenvuoron itselleen ilman lupaa. Huutelija muun muassa syytti hallitusta osallisuudesta kansanmurhaan Gazassa.
Turvamies oli valmiudessa, mutta tilanne ei äitynyt väkivaltaiseksi. Keskustelu muuttui kuitenkin sanalliseksi hyökkäykseksi, jossa yleisön edustaja oli kovin kiivastunut ministerille.
Tunnin kestäneessä tilaisuudessa yleisön kysymyksille ei juuri jäänyt aikaa. Välihuutelun aloittanut henkilö olikin turhaan pitänyt kättään ylhäällä odottaessaan kysymysvuoroa.
Ministeri Valtonen sanoo ymmärtävänsä huolen, jota Gazan tilanne aiheuttaa myös Suomessa. Hänen mukaansa ”siviilien kärsimys ei jätä ketään tunteettomaksi”.
– Ymmärrän, että Lähi-idän tilanne menee ihmisillä tunteisiin, kun näkee uutiskuvia kärsimyksistä. Mutta haluan vakuuttaa, että tämä on työpöydällämme joka päivä. Otamme tilanteen vakavasti ja myös toimimme. Tähän ei ole nopeita, suoria vastauksia eikä Suomi voi yhdellä napin painalluksella vaikuttaa, Valtonen sanoo.
Mukana paneelissa oli myös kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Tytti Tuppurainen (sd.), joka hieman yllättyi tunteiden kuumenemisesta ja huutamisesta.
Sekä Tuppurainen että Valtonen sanovat, että he eivät ole kokeneet useaan kertaan tällaista huutelua ja puheen keskeyttämistä, ainakaan näin mittavasti.
”Suomi ei olekaan saari, kun pohjoisesta käsin nähdään”
Valtosen mukaan arktinen alue kiinnostaa maailmanlaajuisesti ja pohjoismainen yhteistyö tiivistyy. Suomen huoltoreitit maanteitse Lapista Jäämerelle Ruotsin ja Norjan kautta ovat tärkeitä. Valtonen sanoo, että tarvitsemme pitkälle tulevaisuuteen katsovan ohjelman, jossa haetaan pohjoismaista ja myös laajempaa yhteistyötä.
– Arktisen merkitys on niin valtava. Arktisiin elinolosuhteisiin tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Meidän intressissä on, että meillä on toimivat reitit.
Pohjoisen yhteisistä infrahankkeista Ruotsin ja Norjan kanssa Valtonen toteaa, että keskusteluja on käyty Ruotsin kanssa ja ne ovat tiivistymään päin. Päinvastoin etääntymistä on tapahtunut Arktisessa neuvostossa ja muissa yhteistyöjärjestöissä, kun Venäjä on vetäytynyt pois ja yhteistyö muutenkin on jäissä Venäjän laajennettua sotaa Ukrainassa.
Yhteistyötä kuitenkin edelleen kannattaa jatkaa arktisella alueella ja Pohjoismaiden välillä, Valtonen sanoo.
– Toivotaan, että tulevaisuus on eri. Mutta ennen kuin niin on, on pyrittävä ottamaan yhteistyöjärjestöistä irti kaikki, mikä otettavissa on. Tärkeää on arktisessa ja laajemminkin Etyjin piirissä, että huomioimme muutkin maat, ja mitä ne edustavat eli sääntöpohjaisuutta, arvopohjaa, joka meille on ominaista.
Hän painottaa niin ilmastonmuutosta, alkuperäiskansojen, huoltovarmuuden ja turvallisuuspolitiikan, vakauden näkökulmaa.
– Näiden muiden maiden kanssa meidän pitää tehdä yhteistyötä, ja toivomme, että Venäjä palaa joskus sääntöpohjaisuuteen.