Näkyvällä paikalla pitkään rapistuneen satavuotiaan tamperelaisen hirsitalon kohtalo on siirtynyt viranomaisen päätettäväksi.
Pirkanmaan ely-keskus päätti viime viikolla Tampereen Hyhkyssä sijaitsevan talon vaarantamiskiellosta. Päätös tarkoittaa sitä, että viranomainen kieltää talon kulttuurihistoriallisen merkityksen vaarantamisen.
Kielto on voimassa, kunnes ely-keskus on päättänyt rakennuksen mahdollisesta suojelemisesta.
Vaarantamiskieltoa koskevasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Talo seisoo vilkasliikenteisen tien varrella
Tampereen kaupunki ja kotiseutuyhdistys Pispalan moreeni ovat talosta täysin eri linjoilla.
Kaupunki haluaa purkaa huonoon kuntoon päässeen talon, yhdistys taas säilyttää.
Pispalan moreeni esitti talon suojelua rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla tammikuun lopussa. Hyhky on tunnetun työläiskaupunginosan Pispalan naapurissa.
Yhdistys katsoo, että Tampereen kaupunki on päästänyt rakennuksen ränsistymään. Se vaatii kaupunkia kunnostamaan rakennuksen.
Hirsitalo sijaitsee vilkasliikenteisen Pispalan valtatien varrella. Rakennus seisoo osittain katualueella, aivan kiinni jalkakäytävässä.
Kaupungilta pitkä lista perusteluja purkamiselle
Tampereen yhdyskuntalautakunta siunasi rakennuksen purkamisen tammikuussa, kun se hyväksyi tontin asemakaavaehdotuksen. Tontille voisi rakentaa uuden talon nykyistä kauemmas katualueesta.
Tampere katsoo, että kaavaprosessissa selvitettiin riittävästi, miksi rakennuksen purkaminen on parempi vaihtoehto kuin sen säilyttäminen.
Kaupungin mukaan erityistä merkitystä on ollut sillä, että rakennuksen sijaitseminen katualueella rajoittaa pyörä- ja jalankulkuliikenteen järjestelyjä.
Lisäksi rakennus haittaa pahasti näkyvyyttä Pispalan valtatien ja Selkeenkujan risteyksessä.
Kaupunki katsoo myös, että runkomelun torjuminen rakennuksessa ei ole mahdollista ilman uudisrakentamiseen verrattavia toimenpiteitä.
Lisäksi kaupunki vetoaa siihen, että rakennuksen mahdollinen siirto pois katualueelta olisi selvitysten mukaan edellyttänyt erittäin laajoja purkutöitä ja käytännössä uuden rakentamista.
Kaupungin mukaan aiempien omistajien aikana tehdyt korjaustyöt ovat edesauttaneet rakenteiden vaurioitumista.
Talo on ollut jo vuosia tyhjillään. Alun perin siinä oli ainakin kaksi asuntoa, jotka myöhemmin yhdistettiin.
Rakennus tuli aikanaan kaupungin omistukseen lunastustoimituksen kautta. Lunastustoimitusta hakivat rakennuksen aiemmat yksityisomistajat, jotka eivät saaneet rakennuslupaa suunnittelemilleen korjaustöille.
Hometta rakenteissa ja graffiteja ulkoseinissä
Talolle on tehty kuntotutkimuksia vuosien mittaan. Niissä on havaittu muun muassa se, että rakennuksen pinnat ja rakenteet ovat laajalti homehtuneet.
Tutkimusten mukaan rakennuksen kunnostaminen turvalliseksi vaatisi laajoja purkutöitä ja käytännössä uudelleen rakentamista.
Esimerkiksi vuonna 2019 kuntotutkija katsoi, että rakennus oli korjattavissa, mutta se ei olisi ollut taloudellisesti järkevää.
Rakennuksen ulkoseinässä on ollut jatkuvasti luvattomia graffitimaalauksia ja töhryjä.
Pirkanmaan maakuntamuseo on moittinut kaupunkia siitä, että se on laiminlyönyt talon kunnossapidon pitkän kaavaprosessin aikana.
Lain mukaan Pirkanmaan ely-keskuksen on käsiteltävä talon mahdollista suojelua koskeva asia kahdessa vuodessa.