Keskusta ja Liike Nyt ovat tehneet hallitukselle välikysymyksen, jossa arvostellaan hallitusta alueellisesti syrjivästä politiikasta. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.
– Tiet ovat menossa rapakuntoon, lääkärille ei pääse ja vanhuksia hoidetaan huonosti, välikysyjät kuvaavat hallituksen politiikan vaikutuksia.
Ylen haastattelussa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) vastasi neljään hallituksen kunta- ja aluepolitiikkaa koskevaan väitteeseen.
1. Hallitus harjoittaa alueellisesti syrjivää politiikkaa.
– Tätä väitettä en jaa. Näen, että tämä hallitus on koko Suomen hallitus ja meillä on hyvinkin tasapainoista aluepolitiikkaa ympäri Suomen. Me tehdään isoja tki-investointeja, koulutusinvestointeja eri puolille Suomea. Meillä on liikenneinvestointeja, joita tehdään eri puolille Suomea.
– Me tehdään kaupunki- ja kuntakehittämistä, joka kattaa koko maan. Me vahvistetaan muun muassa kaupunkeja eri puolilla Suomea alueensa vetureina. Me tehdään hyvin monenlaisia toimia maaseutupolitiikasta aina eri hallinnonaloille, elinkeinopolitiikkaan, teollisuuspolitiikkaan, joilla voidaan Suomea viedä eteenpäin.
– Meillä on idän ja pohjoisen ohjelmat lähdössä liikkeelle. Monia asioita, joilla varmistetaan sitä, että koko Suomi on hyvä paikka elää myöskin tulevaisuudessa. Kyllä tällä hallituksella on tahtotila olla koko Suomen hallitus ja viedä Suomen kehitystä tasapainoisesti eteenpäin.
2. Suomessa on aivan liian paljon kuntia, ja niitä pitää lakkauttaa.
– Suomessa on ajankohtaista tehdä kuntauudistusta, mutta sillä en viittaa siihen, että niinkään on tarvetta tehdä kuntarakenteen ja kuntarajojen siirtelyä, vaan kuntien rooli on isossa muutoksessa. Sosiaali- ja terveys-, pelastuspalvelut siirtyivät pois kunnilta.
– Ensi vuoden alusta työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät pysyvästi kuntapohjalle. Se on tosi iso roolin muutos hyvinvointikunnasta elinvoima- ja sivistyskunnaksi.
– Nyt tuetaan oikeastaan enemmänkin kuntien tulevaisuuden menestystä siihen, että uudistetaan kuntien rahoitusta vastaamaan uutta tehtävää, kehitetään kuntien tehtäviä, puretaan liian sitovia normeja ja annetaan enemmän vapauksia siihen, että kunnat voivat onnistua tässä tulevaisuuden tehtävässään.
– Kuntaliitokset voivat olla mahdollisuus jossain tilanteessa, jos kunnat näkevät, että siitä on hyötyä ja kunnat suhtautuvat siihen myönteisesti, niin totta kai tuetaan niitä silloin.
– Joskus saattaa olla joku oikein vaikeassa tilanteessa oleva kriisikunta, jota voidaan liitoksella auttaa eteenpäin. Välttämättä tilanne ei ratkea sillä, että kaksi oikein vaikeassa talouden tilanteessa olevaa kuntaa laitetaan yhteen. Silloin välineet voivat olla myöskin muunlaisia, mutta silloin kun siitä on hyötyä, niin kuntaliitos on yksi keino.
– Meillä on hyvin erilaisia, kuntia ja ehkä meidän pitääkin paremmin tunnistaa kuntien erilaisuus rikkautena. Se, että meillä on Luhanka, jossa on vähän vajaa 700 asukasta ja Helsinki, missä asukasmäärä alkaa tulevina vuosina lähestyä jo 700 000, niin meidän ei pidä tunkea kaikkia kuntia samaan muottiin, vaan tunnista tämä erilaisuus rikkautena ja sallia myöskin erilaistuminen.
3. Pienet kunnat eivät tarvitse omaa terveysasemaa.
– Terveysasemista paras tuntemus on hyvinvointialueilla ja hyvinvointialueet tekevät oman itsehallintonsa nojalla näitä päätöksiä eli niitä me ei päätetä valtioneuvostossa eikä niitä päätä enää nykyisin kunnat. Mutta olennaista näissä asioissa on se, että katsotaan ihmisten palvelutarpeita. Lähdetään kehittämään palveluita ihminen edellä. On palveluita, joissa läheisyys korostuu, ja niiden palveluiden on tärkeää olla lähellä.
– On palveluita, joissa voidaan nykyistä paremmin hyödyntää vaikka digitalisaatiota, liikkuvia palveluita ja siten turvata jopa nykyistä sujuvammin palveluihin pääsy.
– Ja on niitä palveluita, joissa tarvitaan ehkä tavallaan korkeata, erityisen vaativaa osaamista tai moniammatillisuutta ja voi olla, että jossain sellaisissa asioissa taas kannattaa koota osaamista isompaan kokonaisuuteen. Tässä tarvitaan luovaa ajattelua. Me ollaan nimittäin haastavassa tilanteessa.
– Tällä hetkellä palvelutarpeet kasvavat, mutta meillä on samaan aikaan kova pula osaajista ja kustannukset kasvavat ja pitäisi pystyä turvaamaan myöskin näiden palveluiden riittävyys, rahoituksen riittävyys tuleville polville. Siksi on hyvä katsoa uudistaen näitä asioita.
4. Olisi hyvä, että pienistä kunnista käytäisiin kauempana koulussa, jotta omaa koulua ei tarvittaisi.
– Meillähän on kuntia, joissa ei synny enää kokonaista koululuokallista lapsia ja on tosi tärkeää, että mietitään myöskin yhteistyömahdollisuuksia.
– Minusta on hyvin tärkeää, että lasten ja nuorten sivistykselliset perusoikeudet toteutuvat kaikkialla Suomessa ja silloin kannattaa miettiä sitä, onko kuntayhteistyöllä turvattavissa näitä palveluita.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö tietysti osaltaan miettii näitä asioita syvemmin, mutta ajattelen, että nämä oikeudet pitää kaikilla lapsilla ympäri Suomen turvata ja tarvittaessa varmasti yhteistyö kuntien välillä on yksi keino.