Kahden ihmisen ensimmäisellä kohtaamisella voi olla hyvin kauaskantoiset vaikutukset. Aikaa on vähän.
– Ensivaikutelma syntyy sekunneissa, sanoo psykologian tohtori Petri Karkkola.
Karkkola on yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa ja opettanut vuorovaikutustaitoja tuleville psykologeille.
Ensikohtaaminen ja siinä syntyvä ensivaikutelma toisesta ihmisestä on siinä mielessä ikävä, että se voi antaa ihmisestä täysin väärän kuvan.
– Jos ensivaikutelma on kielteinen, me emme välttämättä enää hakeudu tämän ihmisen seuraan tai saatamme ainakin olla varauksellisia, sanoo Karkkola.
Toisaalta jos saamme ihmisestä myönteisen ensivaikutelman, olemme todennäköisesti hänen kanssaan heti ja myöhemminkin mielellämme tekemisissä.
Kasvot tärkeitä
Ensivaikutelmaan voivat vaikuttaa monet seikat, esimerkiksi ilmeet, pukeutuminen, puhetapa tai yleinen olemus.
Esimerkiksi kasvot vaikuttavat nopeasti siihen, millaisen ensivaikutelman me toisesta ihmisestä saamme.
– Kasvojen perusteella voimme tahtomattammekin antaa kasvojen kantajalle sellaisia ominaisuuksia, joita hänellä ei välttämättä ole, mutta jotka me kasvojen piirteistä helposti mielessämme päättelemme.
Karkkola korostaakin, että ensivaikutelma syntyy yleensä automaattisesti ja ilman, että edes ajattelemme luovamme ihmisestä jonkinlaista vaikutelmaa.
– Tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että me havaitsemme kasvoista piirteitä tai piirreyhdistelmiä varsin nopeasti ja saatamme tehdä niistä jopa yliyleistyksiä.
Ensimmäinen sana
Vaikka toisesta ihmisestä on saatu myönteinen ensivaikutelma, se voi muuttua nopeasti kielteiseksi. Esimerkiksi jos tulee esille, että toinen on puhunut pahaa selän takana tai valehtelee.
– Se tietenkin johtaa helposti kielteiseen ensivaikutelmaan, ja sitä on vaikea muuttaa jälkeenpäin, koska vaikutus on ollut tosi kielteinen ja koskee tärkeätä asiaa. Se ei korjaannu nopeasti, vaikka saisimme tietää, että hän puhuu myös totta, kertoo Petri Karkkola.
Ensivaikutelma voi syntyä jopa yhdestä sanasta – siitä sanasta, jonka toiselle ensimmäisenä sanomme. On merkitystä, onko keskustelun ensimmäinen sana vaikkapa moi, päivää, hei, tsaukki tai mitä äijä.
– Tervehdyssana voi ilmaista sävyn, jolla toista ihmistä lähestyy. Se antaa puhujasta myös ensivaikutelman, joka voi kestää kauankin, kertoo Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Hanna Lappalainen.
Ympäristö vaikuttaa
Vaikka ensivaikutelman voisi helposti ajatella syntyvän kahden ihmisen ensimmäisestä kohtaamisesta, ei asia ole ihan niin yksinkertainen.
Sillä aina kun kohtaamme jonkun itsellemme entuudestaan tuntemattoman ihmisen, meillä on ennakkokäsityksiä.
– Jos kaksi ihmistä tapaa vaikka oppilaitoksen käytävällä, niin jo se ympäristö luultavasti virittää tietynlaisia ajatuksia tai oletuksia. Esimerkiksi niin, että he kenties ovat saman oppiaineen opiskelijoita.
Kuuntele tästä reilun minuutin haastattelusta, kun Petri Karkkola kertoo ensivaikutelman muuttumisesta.
Jokainen varmasti muistaa omalta kohdaltaan ensitapaamisen, jossa kenties on tullut sanottua ajattelemattomasti tai on omasta mielestään antanut huonon ensivaikutelman.
Petri Karkkola antaa lohdutuksen sanan.
– Kannattaa muistaa, että me usein mietimme aamuöisin omia sanomisiamme enemmän kuin muut miettivät meidän sanomisiamme.