Vuodesta 2013 lähtien suomalaisista naismaastohiihtäjistä henkilökohtaiseen arvokisamitaliin on pystynyt vain kaksi urheilijaa. Krista Pärmäkoski viidesti ja Kerttu Niskanen kahdesti.
Puolestaan henkilökohtaiseen MM-mitaliin suomalaisnainen on yltänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana ainoastaan kerran. Pärmäkoski oli toinen vuoden 2017 MM-kisojen yhdistelmäkisassa.
Jo ensi vuonna tähän joukkoon saattaa liittyä uusi nimi, kun Norjan Trondheimissa järjestetään maailmanmestaruuskilpailut. Upean loppukauden hiihtänyt Johanna Matintalo ylsi viime viikolla ensimmäistä kertaa urallaan maailmancup-korokkeelle normaalimatkalla ollen Ruotsin Falunissa 10 kilometrin perinteisen väliaikalähtökisassa toinen.
Kyseinen matka on ensi talven MM-ohjelmassa, kuten myös perinteisen parisprintti, jossa Matintalo oli niin ikään saavuttamassa palkintokorokesijaa. Hän oli Salpausselällä Krista Pärmäkosken kanssa kakkosia.
Kihlatun onnistumiset
Matintalolle loppukausi on tuottanut upeita elämyksiä kaksinkerroin. Hänen avopuolisonsa Lauri Vuorinen saavutti Falunin sprintissä uransa ensimmäisen henkilökohtaisen palkintokorokesijansa maailmancup-tasolla.
Salpausselän maailmancupin parisprinttipäivänä sekä Matintalo että Vuorinen pääsivät juhlimaan palkintokorokkeella. Matintalo oli kyseisenä viikonloppuna liikuttuneena elämänkumppaninsa onnistumisista.
Matintalo sanoo, että tällaiset yhteiset onnistumiset ovat harvinaisia.
– Kerrankin on mennyt niin, että molemmilla kulkee. Tällä tasolla marginaalit ovat niin pieniä suuntaan ja toiseen, joten on todennäköistä, että vaikka itsellä menee hyvin, toisella ei välttämättä.
– Omasta menestymisestä osaa nauttia paremmin, kun toinen menestyy rinnalla. Ei tarvitse kantaa samaan aikaan huolta siitä, ettei toisella välttämällä ole kaikki niin hyvin kuin haluaisi. Toisen menestys saa oman menestyksen tuntumaan vielä paremmalta.
Mitalimahdollisuuden havaitseminen
Vielä alkukaudesta huippusijoitukset näyttivät kaukaisilta asioilta. Matintalo oli kyllä lupaavassa kunnossa, mutta vastoinkäymisiä tuli joka suunnasta.
Rukan Suomen cupin sprintissä rovaniemeläinen kaatui Impilinnan laskussa. Hän pelkäsi, että vanha olkapäävamma uusiutui.
Pian tämän jälkeen Matintalo sairastui koronavirukseen, joka pilasi alkukauden ja piti hänet muun muassa Tour de Skiltä poissa.
Loppukaudesta Matintalo pääsi kuitenkin mainioon kuntoon ja teki useita hienoja suorituksia perinteisellä hiihtotavalla hiihdetyillä normaalimatkoilla. Koska kausi on ollut niin monivaiheinen, eivät MM-kisat saati mitalit ole käyneet urheilijan mielessä.
– Ensi vuoden MM-kisat ovat tuntuneet kaukaiselta. Olen mennyt koko kauden viikonloppu ja hetki kerrallaan. Oikeastaan vasta nyt Falunin hyvän hiihdon jälkeen muistin, että ai niin, tämä matka on ensi vuoden MM-ohjelmassa.
Henkilökohtainen arvokisamitali
Kun MM-kisat tulivat viimein Matintalon mieleen, samalla kirkastui ajatus omista menestysnäkymistä.
Kymmenen kilometrin perinteisen väliaikalähtökisa sopii suomalaisille mainiosti. Niin Kerttu Niskanen, Krista Pärmäkoski kuin Johanna Matintalokin voivat olla onnistuessaan mitalikorokkeella.
Kaksi vuotta sitten Pekingin olympialaisissa Niskanen ja Pärmäkoski ylsivät kyseisessä kisamuodossa mitaleille. Se oli ensimmäinen kerta 22 vuoteen, kun kaksi suomalaista on ollut samassa lajissa olympiamitaleilla.
Matintalo on ollut urallaan kerran aikuisten arvokisamitaleilla, kun hän juhli vuoden 2021 MM-kisoissa viestipronssia.
– Jos kaikki onnistuu hyvin, miksi mitali ei olisi mahdollista? Olin podiumilla, ja jopa Kerttu ja voitto olivat muutamien sekuntien päässä. Ei se mitali ole mahdoton ajatus. Se kasvattaa varmasti työmoraalia, Matintalo viittaa henkilökohtaiseen arvokisamitaliin.
Tasaisuutta
Ennen Falunin kakkossijaansa 27-vuotias Matintalo oli yltänyt maailmancupissa kahdesti kolmen joukkoon perinteisen sprintissä. Entiselle 800 metrin juoksijalle sprintin kaltainen räväkkä mutta myös kovaa kestävyyttä mittaava hiihtomatka sopii mainiosti.
Toisaalta Matintalo osoitti jo kuusi vuotta sitten hiihtämällään perinteisen kympin kymppisijallaan, että potentiaali normaalimatkoille on kova.
Entinen kilpahiihtäjä Ville Nousiainen aloitti noin vuosi sitten lahjakkaan urheilijan henkilökohtaisena valmentajana.
– Yksi tavoite oli saada tiettyä tasaisuutta normaalimatkojen puolelle. Minulla on ollut muutamia huippusijoja normaalimatkoilta. On ollut potentiaalia, mutta kun on ollut huonoja päiviä, olen ollut 30 sijan paikkeilla. Perustaso on yritetty saada siihen, että olen vähintään noin top10:ssä.
Varmempi perustaso antaa selkänojaa.
– Olen pystynyt suorittamaan normaalimatkoja tasaisemmin etenkin perinteisellä. Nyt on parempia edellytyksiä palkintokorokesijaan, kun on huippupäivä. Se on todennäköisempää kuin jos hyvien ja huonojen päivien vaihteluväli olisi suurempaa, Matintalo avaa.
Yle Urheilu seuraa Urheilustudion viikonloppua 22.–24.3. verkkosivuillaan tässä artikkelissa.
Lauantaina suora lähetys naisten 10 km (p) kisasta kello 13.25 alkaen ja miesten 15 km (p) kisasta kello 14.25 alkaen. Suorat lähetykset Yle TV2:ssa, Areenassa ja Ylen verkossa.