Työministeri Arto Satonen (kok.) ilmoitti perjantaina pyytäneensä OAJ:n ja Tehyn puheenjohtajia selvittämään, miten työntekijäliitot saataisiin yhteiseen neuvottelupöytään vientivetoisesta palkkamallista.
Selvitysnaisten eli Katariina Murron ja Millariikka Rytkösen pitäisi siis saada aikaiseksi jokin kompromissi työntekijäleirissä. Satosen mukaan aikaa olisi toukokuun loppuun, koska silloin päättyy palkkamallia pohtineen kolmikantaisen työryhmän kausi.
Sekä hoitajia edustava Tehy että opettajien etuja valvova OAJ ovat vastustaneet korotuskattoa, koska liitoista se jättäisi julkiset naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan.
Ne eivät voisi saada enää vientialoja korkeampia korotuksia, kuten hoitajat saivat pari vuotta sitten.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo käärivänsä nyt hihansa ja ryhtyvänsä Murron kanssa hommiin.
– Me tehdään Katariinan kanssa nyt ihan rauhassa tilannekuva ja jatketaan sitten työministerin toimeksiannon mukaisesti. Tavoitteenahan on se, että me keskustellaan siitä, miten tätä työmarkkinamalliasiaa voisi ylipäätänsä ratkoa.
OAJ:n puheenjohtajan Katariina Murron mielestä on erittäin tärkeää, että asiaa yritetään ratkaista vielä uudestaan.
– Palkkaneuvotteluja ei pidä ulkoistaa poliittisille päättäjille.
Yhdessä sovittu parempi kuin lain kirjaus
Millariikka Rytkönen korostaa, että erillinen kysymys on se, muodostuuko selvityksestä lopulta varsinaiset neuvottelut työmarkkinamallista.
Oliko tämä ministeri Satoselta ovela peliliike, jolla teidät pyritään saamaan mallin taakse?
Rytkönen toteaa, että hallitusohjelman mukainen lakisääteinen vientivetoinen työmarkkinamalli ei käy Tehylle ja tämän tietää myös Satonen. Sen verran monta kertaa tämä on lausuttu eri tapaamisissa.
– Mutta ymmärrämme myös sen, että jonkinlaiselle uudelle työmarkkinamallille on Suomessa tarve, ja ymmärrämme myös siihen liittyvän talousnäkökulman. Olemme tuoneet monta kertaan esille, että tästä ei ole mahdollista säätää lakia, vaan tämä uusi työmarkkinamalli pitää neuvotella ja sopia.
– Ja nyt tämä sopiminen kuuluu työmarkkinaosapuolille, meille, joilla tämä neuvottelu- ja sopimusoikeus lopulta on.
Myös Katariina Murron mielestä jokin malli tarvitaan, jotta työmarkkinoiden nykyinen umpisolmu saadaan ratkaistua. OAJ ei edelleenkään hyväksy lakiin kirjattavaa työmarkkinamallia.
Satonen tosin kertoi tiedotustilaisuudessa, ettei lakiin olisi tulossa näin tiukkaa kirjausta vaan valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta eivät voisi enää esittää vientialoja suurempia korotuksia. Osapuolet voisivat aina neuvotella niistä keskenään.
Miten SAK saadaan neuvottelemaan?
SAK katkaisi joulukuussa järjestöjen ja liittojen neuvottelut palkkamallista, koska se halusi neuvotella samalla myös muista hallituksen työmarkkinauudistuksista. SAK:n liittojen Suomen viennin pysäyttäneet lakot jatkuvat ensi viikollakin. Mikä olisi siis muuttunut?
Rytkönen uskoo, että vientialojen liitot saadaan kuitenkin yhteiseen pöytään pohtimaan asiaa. Murto on hieman varovaisempi kannassaan.
– Meidän tarkoitus on selvittää niitä edellytyksiä, millä saisimme kaikki tahot neuvottelupöytään takaisin. Toivon toki, että SAK:n liitoissa tähän suhtaudutaan avoimesti ja käydään rauhassa läpi elementtejä neuvotteluihin palaamiseen.
– Neuvotteluissa voimme pohtia asiaa vielä laajemmin. Yhdessä sovittu on aina parempi kuin lakitie.
Rytkönen korostaa, että jos jonkinlaiseen korotuskattoon lopulta päädyttäisiin, siitä pitää voida perustelusta syystä tehdä linjasta poikkeavia ratkaisuja.
– Niitä perusteluita syitä voisi olla esimerkiksi sote-alalla vaikka työvoimapula tai palkkatasa-arvon edistäminen.
Ruotsissa asia on ratkaisu siten, että vientialojen korotuslinjaa seurataan, mutta paikallisesti sopimalla tietyt alat voivat saada enemmän.