Itäisestä Suomesta tulisi muodostaa oma erityistalousalueensa alueen elinvoiman pelastamiseksi, esittää Elinkeinoelämän keskusliitto.
Erityistalousalue tarkoittaa EK:n mukaan aluetta, jonka yrityksille myönnetään elinkeinopoliittisia etuja niiden sijainnin kompensoimiseksi. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi erilaiset verohelpotukset.
EK:n suositukset on kohdistettu hallitukselle sekä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien päättäjille.
EK:n mielestä itäisen Suomen tilanne on vakava ja poikkeuksellinen. EK teki viime vuoden marraskuussa yrityskyselyn, jonka mukaan yli 40 prosenttia alueen työnantajayrityksistä arvioi kannattavuuden heikentyvän tänä vuonna. Koko maassa luku oli 33 prosenttia.
– Meidän täytyy tehdä jotain, jotta elinvoima säilyy Itä-Suomessa ja yritystoiminta saadaan myös kasvuun voimakkaammin, EK:n hallituksen puheenjohtaja Harri Broman sanoo Ylelle.
EK viittaa myös kuntarankingiinsa, jonka perusteella kuilu läntisen ja itäisen Suomen kehityksessä on kasvanut. Hallituksella ja julkisilla toimijoilla on EK:n mukaan suuri merkitys suunnan kääntämisessä.
EU-varoja Itä-Suomeen
Tilanteen ratkaisemiseksi EK:n esittää erityistalousalueen perustamista ja toimenpiteitä neljällä eri saralla.
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan EU- ja Nato-rahoitusta tulisi suunnata itäiseen Suomeen ja parantaa alueen kokonaisturvallisuutta. Toiseksi sähkönsiirron kantaverkkoa tulisi kehittää Itä-Suomessa ja investoida vihreään energiaan.
Näitä tavoitteita voitaisiin edistää muun muassa suuntaamalla Itä-Suomeen EU-varoja ja investoimalla vedyn tuotantoon.
Kolmantena ehdotuksena EK nostaa esiin Itä-Suomen maakuntien matkailun kehittämisen sekä digi- ja liikenneyhteyksien parantamisen.
– Ilman perusinfraa ei voi menestyksellisesti harjoittaa etenkään kansainvälistä liiketoimintaa millään alueella, Broman toteaa.
Neljäntenä kärkenä EK:n mukaan voitaisiin käynnistää pilottihankkeita, joilla voitaisiin edistää pienten- ja keskisuurten yritysten kasvumahdollisuuksia.
Samassa yhteydessä EK esittää Itä-Suomeen omaa, kuntarajat ylittävää elinvoimakeskusta ja Pohjois-Karjala-projektia, jolla vahvistettaisiin peruskoululaisten luku- ja kirjoitustaitoa.
Itä-Suomelle oma erityislähettiläs
Elinkeinoelämän keskusliitto myös esittää, että itäisen Suomen erityistalousalueen johtoon nimettäisiin erityislähettiläs koordinoimaan yhteistyötä alueella. EK:n esittämä erityislähettiläs toimisi pääministerin ja valtioneuvoston alaisuudessa.
– Asioilla on tapana mennä hieman paremmin ja nopeammin eteenpäin, kun yksi vastuuhenkilö vastaa kokonaisuudesta. Uskomme, että tämä voisi olla yksi toimi, joka käynnistäisi itäisen Suomen kehittämisen, Broman perustelee erityislähettilään nimittämistä.
EK arvioi, että vuosille 2024–2030 ajoittuvien toimenpiteiden kustannukset ovat 100–120 miljoonaa euroa vuodessa.
Artikkelia päivitetty 25.3.2024 kello 13:27: Lisätty Harri Bromanin videohaastattelu.