Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Koulujen ruokalistoilta katosi viime vuonna yli sata kasvisruokaa. Syynä oli se, etteivät ruoat maistu koululaisille ja niistä jää paljon hävikkiä.
Yle kysyi kunnilta, mitä ruokia kouluista oli poistettu maun takia. Vastaukset saatiin 188 kunnasta.
Vastauksista selviää, että koulujen ruokalistoilta on poistettu paljon keittoja ja lisätty pastaa. Kasvis-sanan sisältäviä ruokia on poistettu kymmenittäin. Joidenkin kuntien tarjonnasta on karsittu esimerkiksi kasviskeitto, kasvislasagne, kasviskiusaus, kasvispastavuoka, kasvissuikalekeitto ja kasviskastike.
Esimerkiksi Muuramessa tarjonnasta on karsittu muun muassa pinaattikeitto, härkis-pastavuoka ja porkkanapihvit. Kirkkonummella koululaisille ei enää tarjota porkkanapyöryköitä eikä vegetaarista makaronilaatikkoa.
Alla olevalla koneella voit tutkia 188 kunnan antamia tietoja poistetuista ja uusista kouluruoista.
Saimaan Tukipalvelut valmistaa kouluruoan Lappeenrannan, Imatran ja Savitaipaleen kouluihin. Tarjolla on aina kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruokaa.
Ruokalistalta on viime vuonna poistettu menekin perusteella perinteisiä suomalaisia juureksia sisältävät ja makumaailmaltaan miedot kasvisruoat, kuten vaalea vihanneskeitto ja tarhurin kasvispata.
– Kasvisruoka ja kasvispohjaisista proteiineista valmistettu ruoka on haasteellista saada kelpaamaan. Kestää tosi pitkään, että ruokakulttuuri muuttuu, sanoo palvelupäällikkö Elina Särmälä Saimaan Tukipalveluista.
Jotkut kasvisruoat ovat myös saaneet suosiota. Tällaisia ovat wokit, intialaistyyppiset curryt ja erilaiset pastaruoat, kuten pestopasta.
– Ollaan me menty paljon eteenpäin. Kasvisruoan menekki on lisääntynyt menneistä vuosista, eikä huoltajiltakaan tule sellaista murskapalautetta kuin toistakymmentä vuotta sitten, kertoo palvelupäällikkö Elina Särmälä.
Kotiresepti ei toimi suurtalouskeittiössä
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2017 julkaistut kouluruokasuositukset suosittavat kasvisruokien, kalan ja vaalean lihan määrän lisäämistä. Punaisen lihan, sokerin ja suolan määrää taas tulisi vähentää.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ei seuraa kouluruokasuositusten toteutumisesta ruokalajikohtaisesti, mutta tiedossa on, että kasvisruokia on onnistuttu paikoittain lisäämään.
– Paljon on kiinni muun muassa tuotekehityksen resursseista, koulussa tehtävästä ruokakasvatuksesta ja oppilaiden osallistamisesta, miten ruoat saadaan maistumaan. Makuaisti myös tottuu uusiin makuihin suhteellisen hitaasti, sanoo tutkimuspäällikkö Susanna Raulio THL:ltä.
Kun ruokaa tehdään satoja annoksia, sitä ei voi tehdä samalla reseptillä kuin kotona. Esimerkiksi valmistustapoja on valittavana kaksi: joko uunissa tai keittopadassa.
Saimaan Tukipalveluiden palvelupäällikkö Elina Särmälän mukaan reseptien skaalaaminen ei ole yksinkertaista.
– Ainesosia, mausteita ja nestettä tulee olla sopivassa suhteessa. Lisäksi pitää löytää oikea ruoanvalmistusmenetelmä, jolla lopputulos on hyvännäköinen eikä mössääntynyt, vaikka ruokaa valmistetaan suuri määrä kerralla, sanoo Särmälä.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
10.4. klo 10.16 koneeseen on lisätty tieto siitä, että Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kunnat eivät saaneet Ylen kyselyä. 10.4. klo 12.35 koneeseen lisätty neljä kuntaa Kainuusta ja vastausmäärä korjattu.