Pohjoismaisilla työmarkkinoilla on yksi malli – ja siitä neljä poikkeusta.
Näin sanoo Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Ilkka Kärrylä. Hän on selvittänyt, mitä yhteistä ja mitä eroja Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan työmarkkinoilla on ja onko Petteri Orpon (kok.) hallitus viemässä Suomen työmarkkinoita lähemmäs vai kauemmas Pohjoismaista.
Kärrylän tutkimuksen mukaan yhteistä kaikissa Pohjoismaissa on työnantajien ja -tekijöiden korkea järjestäytymisaste. Mutta myös eroja löytyy kaikilla osa-alueilla: palkoista sopimisessa, irtisanomissuojassa, lakko-oikeudessa, työttömyysturvassa ja työvoimapalveluissa.
Kärrylä ei ota kantaa hallituksen työmarkkinauudistuksiin, mutta hänen mukaansa on väärin sanoa, että uudistukset olisivat sellaisia, jotka muissa Pohjoismaissa on tehty jo aiemmin.
– Useat Orpon hallituksen reformeista ovat tavalla tai toisella voimassa jossakin Pohjoismaassa. Missään Pohjoismaassa kaikki nyt tehtävät joustoelementit eivät kuitenkaan ole samaan aikaan voimassa, Kärrylä kirjoittaa.
Hänen mukaansa Orpon hallituksen yhdeksästä keskeisestä työmarkkinauudistuksesta yksittäisissä Pohjoismaissa on voimassa vain 2–4 käytäntöä.
Näin Ilkka Kärrylä luonnehtii hallituksen uudistuksia Radio Suomen Päivä -ohjelmassa Aki Laineen haastattelemana:
Tässä Ilkka Kärrylän muutamia havaintoja eri osa-alueilta:
1. Palkat
Orpon hallituksen suunnittelema vientivetoinen palkkamalli kieltäisi valtakunnansovittelijalta vientialojen ylittävät sovintoesitykset.
Missään muussa Pohjoismaassa tällaista lainsäädäntöä ei ole tehty, mutta Ruotsin sovittelulaitosta kehotetaan pysymään korkeintaan vientialojen korotusten tasolla.
Kärrylän mukaan Suomessa vientimallissa olisi mahdollista eri alojen sisällä antaa joillekin työntekijäryhmille suurempia korotuksia, jos toisille annetaan vastaavasti matalampia niin, että keskimääräinen kustannusnousu ei ylitä vientialojen korotuksia.
Viime aikoina Kärrylän mukaan ainakin Suomessa on menty päinvastaiseen suuntaan, kun ”kaikki julkisen sektorin palkansaajat korkeapalkkaisia lääkäreitä myöten pyrkivät saamaan vientialoja korkeamman palkankorotusprosentin”.
– Palkanmuodostus on ainoa tässä raportissa käsiteltävä osa-alue, jossa Suomen voi sanoa erottuvan kaikkia muita Pohjoismaita jäykempään suuntaan niin järjestäytyneiden kuin järjestäytymättömien työnantajien osalta.
Suomessa palkankorotukset määrittyvät muita Pohjoismaita laajemmin tasaisesti eri työntekijäryhmille niin sanottuina yleiskorotuksina. Tämä on kuitenkin juuri se alue, johon Orpon hallituksen ohjelma kaikkein vähiten puuttuu.
2. Työajat
Suomessa työaikojen paikallinen sopiminen on hyvin joustavaa, eikä siinä järjestäytyneiden yritysten osalta ole merkittäviä eroja muihin Pohjoismaihin.
Suomi asettuu EU-keskiarvoon tai sen yli monella mittarilla: työajan intensiteetissä, yli 10-tuntisten työpäivien osuudessa ja työaikojen epäsäännöllisyydessä. Suomessa on myös EU-maihin verrattuna suuri osuus työntekijöitä, joiden lepoajat työvuorojen välissä jäävät alle 11 tunnin vähintään kerran kuussa.
– Suomalainen työaika on jo niin joustavaa, että se voi kuormittaa työntekijöiden hyvinvointia, tutkimuksessa sanotaan.
3. Lakko-oikeus
Muissa Pohjoismaissa liittojen sakoille ei ole laissa kovin selviä rajoja ja siksi tuomioistuimet päättävät korvauksista arvioitujen vahinkojen perusteella.
Ruotsissa on kuitenkin laissa määrätty noin 2 700–8 900 euron sakko lakosta, jota on jatkettu senkin jälkeen kun lakko määrätty siirrettäväksi myöhemmäksi. Orpon hallitus haluaa lakkosakot vähintään 10 000 eurosta aina 150 000 euroon. Lisäksi tulisivat henkilökohtaiset 200 euron sakot laitonta lakkoa jatkaville työntekijöille.
Poliittisia lakkoja on rajoitettu oikeuskäytännössä Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, mutta niiden enimmäiskeston kirjaaminen lakiin on Kärrylän mukaan pohjoismaisittain poikkeuksellinen toimi.
4. Irtisanominen
Orpon hallituksen uudistusten myötä Suomen työsuhdeturva tulisi olemaan Pohjoismaiden heikoin tai korkeintaan Tanskan jälkeen toiseksi heikoin, kun otetaan huomioon henkilöperusteinen ja kollektiivinen irtisanominen.
Hallitus pyrkii muuttamaan irtisanomisperusteen sääntelyä niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi ”asiallinen syy”. Nyt lain mukaan perusteen on oltava ”asiallinen ja painava syy”.
Kärrylän mukaan on vaikea arvioida, miten Suomessa suunniteltu henkilöperusteisen irtisanomisen uudistus suhteutuisi Norjan ja Ruotsin lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön
– Suuria eroja ei voi maiden välille vielä olettaa suuntaan tai toiseen.
Erityisen heikko työsuhdeturva olisi alle 50 työntekijän yrityksissä, jotka saisivat jatkossa toteuttaa kollektiiviset irtisanomiset ilman neuvotteluja.
Sen sijaan Kärrylä arvostelee sitä, että työttömien palveluita tai työttömyysturvaa ei olla Suomessa parantamassa muiden Pohjoismaiden tasolle irtisanomissuojan heikentämisen vastapainoksi.
5. Työttömyysturva
Työttömyysturvan saamista on kiristetty kaikissa Pohjoismaissa 1990-luvulta lähtien. Perusturvan ja ansiosidonnaisen korvauksen tasoa ja kestoa on leikattu. Myös työnhaku- ja työntekovelvollisuuksia on kiristetty.
Kärrylän mukaan juuri työttömyysturva on ollut yleisin ja merkittävin osa-alue, jolla pohjoismaiset hallitukset ovat tehneet uudistuksia ilman työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärrystä.
Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa ansiosidonnaisella on yläraja, joka tulee vastaan jo viimeistään keskituloisilla.
Hänen mukaansa Suomessa on tällä hetkellä Pohjoismaiden heikoin ansiosidonnaisen korvausaste yleisimmillä palkkatasoilla eli noin 2 200–3 500 euron kuukausituloilla. Ansiosidonnaisen enimmäiskesto on Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa suunnilleen samaa luokkaa, noin 1–2 vuotta.
6. Paikallinen sopiminen
Suomi on Pohjoismaista ainoa, jossa työehtosopimusten lakisääteinen yleissitovuus on vahva.
Työehtoja täytyy siis noudattaa niissäkin yrityksissä, jotka eivät ole olleet sopimassa työehdoista, jos työantajajärjestön yrityksissä on noin puolet koko toimialan työntekijöistä on järjestäytyneitä.
Suomen malli on erilainen kuin muissa Pohjoismaissa ja muistuttaa enemmän Belgian, Itävallan ja Ranskan mallia.
Työmarkkinat ovat olleet poikkeuksellisessa takussa tänä keväänä, kun uudistuksia tuodaan useille osa-alueille:
4.4. klo 14.09 lisätty Radio Suomen Päivän äänitiedosto ja maininta irtisanomisen perusteiden muutoksesta.
Muokattu 4.4.2024 kello 17.49: Artikkelin kommentointi on suljettu ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.