Nato varautuu tukemaan Ukrainaa vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Liittolaismaiden ulkoministerit ovat Brysselissä koolla miettimässä, miten tukea vahvistetaan.
– Venäjän ei kannata odottaa, että väsymme Ukrainen tukemiseen, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi medialle keskiviikkona.
Stoltenberg on The Financial Timesin ja Reutersin mukaan ehdottanut 100 miljardin euron rahastoa, jonka kautta tuki voitaisiin ohjata. Julkisesti Stoltenberg ei vielä ole kertonut suunnitelman yksityiskohdista tai rahasummista.
Stoltenberg toivoo, että asiasta sovitaan heinäkuun huippukokoukseen mennessä.
Ukrainalle menevästä tuesta 99 prosenttia on Stoltenbergin mukaan Nato-mailta. Aseiden luovuttamista on koordinoitu Yhdysvaltojen johtamassa yhteysryhmästä, niin sanotussa Ramstein-kokoonpanossa.
– Ramstein-kokouksissa istuvat samat ministerit kuin Naton kokouksissa, Stoltenberg sanoo.
Nyt Nato suunnittelee, että tuki siirtyisi tältä koalitiolta Natolle. Stoltenbergin mukaan tuesta tulisi pysyvämpi ja ja ennakoitavampi.
Nato ottaisi vahvemman roolin, eikä tulisi silti sodan osapuoleksi
Diplomaattilähteiden mukaan taustalla on myös ajatus, että tuki on varmempaa, jos se on Naton omissa eikä Yhdysvaltojen käsissä. Yhdysvaltain presidentinvaalien gallupjohtajan Donald Trumpin voitto voisi muuttaa Yhdysvaltain suhtautumista tukeen.
Stoltenberg tai Nato-maiden ministerit eivät ottaneet kantaa, liittyykö asia Yhdysvaltojen vaaleihin.
Nato yrittää välttää joutumista Ukrainan sodan osapuoleksi, ja siksi se ei järjestönä ole esimerkiksi luovuttanut aseita vaan tämän ovat tehneet jäsenmaat. Yhä tehokkaampien aseiden, kuten panssarivaunujen, hävittäjien ja pitkän kantaman ohjusten luovuttaminen ei kuitenkaan ole johtanut sodan laajenemiseen.
Diplomaattilähteiden mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin joka tapauksessa tulkitsee Naton olevan osallinen, joten suunniteltu muutos tukemiseen tuskin vaikuttaisi tähänkään.
Ukraina ei tällä hetkellä saa niin paljon aseita kuin se tarvitsisi pärjätäkseen taistelussaan Venäjää vastaan. Nato-maat eivät ole saaneet puolustusteollisuuttaan vieläkään kunnolla käyntiin toimittaakseen Ukrainalle riittävästi ammuksia. Tämä huolestuttaa Nato-maita, mutta ammustoimitukset eivät silti ole kasvaneet.
Nato-kokoukseen saapuneet ministerit tukivat Stoltenbergin ajatusta pysyvästä tuesta.
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski sanoo maansa tukevan Stoltenbergin pyrkimystä. Britannian ulkoministeri David Cameron korosti, että Ukrainan on voitettava ja Venäjän hävittävä.
– Olemme enemmän turvassa Britanniassa, jos tämä konflikti päättyy oikein, Cameron sanoi.
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) tukee Stoltenbergin ajatusta pysyvästä Ukraina-tuesta.
– Lähtökohtaisesti suhtaudumme myönteisesti, että Nato ottaa pitkäjänteisen ja uskottavan roolin ja myös polun rakentamiseksi Ukrainan Nato-jäsenyyteen, Valtonen sanoi.
Valtonen toivoo, että tuki olisi tehokasta eikä turhia päällekkäisiä tukimuotoja rakennettaisi. Nyt tukea virtaa Ukrainaan niin Naton, EU:n kuin suoraan jäsenmaiden kautta.
Valtonen Macronin maajoukoista: Aloite avasi pitkää näkymää
Ranskan presidentti Emmanuel Macron väläytti maaliskuussa, että maajoukkojen lähettäminen Ukrainaan ei ole poissuljettua.
Tämän jälkeen esimerkiksi Saksa ja useat muut Nato-maat tyrmäsivät ajatuksen. Jotkut Baltian maat, esimerkiksi Puola, eivät kuitenkaan pitäneet ajatusta täysin mahdottomana.
Asia nousee keskusteluun myös Nato-ministerien kesken. Kukaan ei ole lähettämässä joukkoja Ukrainaan, diplomaatit sanovat. Macronin aloitetta kuitenkin kehutaan, koska se onnistui muuttamaan keskustelun sävyä ja ottamaan Ukrainan tilanteen vakavasti.
Suomen kanta on, ettei joukkoja lähetetä. Myös Elina Valtonen otti kantaa ulkomaisessa verkkojulkaisussa, eikä täysin sulkenut pois joukkojen lähettämistä, jos tilanne heikkenee. Suomessa Valtosen kommentit uutisoi tuolloin Ilta-Sanomat.
– Itse tein selväksi, että suomi ei harkitse joukkojen lähettämistä ukrainaan eikä keskustele siitä, Valtonen sanoo.
Valtonen sanoo, että hänen tarkoituksensa oli avata pitkän ajan perspektiiviä siitä, mitä kaikkea voi vielä tulla vastaan Ukrainan kanssa. Siksi keskustelualoite oli paikallaan.
– Macronin aloitetta tervehdin siinä mielessä, että Ukrainan sota ja hätä ei tunnu Pariisin ja Madridin kaduilla niin luissa ja ytimissä kuin meillä, eikä tuki ole silloin valtavan suurta. Tässä on eroja Euroopan sisällä, Valtonen sanoo.
Naton uuden pääsihteerin nimitys mutkistui
Naton oli alun perin tarkoitus huhtikuun ulkoministerikokouksessa kertoa, kenestä tulee järjestön uusi pääsihteeri. Hollannin pääministerin Mark Rutten takana oli jo suuri osa Naton suurista liittolaismaista, myös Yhdysvallat.
Tämän jälkeen Romanian presidentti Klaus Johannis ilmoittautui kisaan. Koska Nato sopii pääsihteerivalinnasta yksimielisesti, peli on jälleen auki.
Rutten takana on yhä vahva enemmistö jäsenistä, mutta hänen valintaansa eivät ainakaan nyt tue Turkki, Unkari ja Romania, diplomaattilähteet arvioivat.
Valtosen mukaan Suomen ehdokas pääsihteeriksi on yhä Rutte.