Viime vuonna eniten yritystukea sai Viking Line eli reilut 20 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten tukea keräsi metsäjätti UPM-Kymmene ja kolmanneksi eniten teräsyhtiö Outokumpu.
Suurimpien tuensaajien kärjestä löytyy muitakin isoja metsä- ja muita teollisuusyrityksiä sekä yksi vähän erikoisempi eli Vermon Ravirata, jonka toimintaa tuettiin viime vuonna yli 6 miljoonalla eurolla.
– Tuensaajien kärki ei yllätä. Samat toistuvat vuodesta toiseen. Vaikka esimerkiksi teollisuudelle kohdennettuja tukiohjelmia on lopetettu, niin aina tilalle on tullut uusi, jota samat yhtiöt hakevat. Tukiohjelmien ympärille on selvästi muodostunut kanta-asiakkaiden joukko, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Tiedot on kerätty yritystukien tietopalvelusta, joka on julkinen ja kaikkien käytettävissä. Tietopalvelusta näkee tiedot peräti 1000 suurimmasta tuen saajasta.
Yritysten suoriin tukiin veroeuroja kuluu vuosittain noin parin miljardin verran.
– Hallitus etsii kiivaasti säästöjä, joten nyt olisi paikka tarkastella tätä kuluerää. Siellä on joukossa perusteettomia, tehottomia ja jopa haitallisia tukia karsittavaksi, sanoo Koski.
Haitallisimpia ovat Kosken mukaan tuet, jotka hidastavat uudistumista ja kohdentuvat suhteellisen tehottomille yrityksille. Myös ns. ruskeat tuet kuuluvat tähän ryhmään eli tuet kohdistuvat toimintaan, joka lisää kasvihuonepäästöjä.
– Säilyttäviä ja ruskeita tukia on Suomessa käytössä yhä selvästi enemmän kuin uudistavia ja kasvihuonepäästöjä vähentäviä vihreitä tukia. Tilanteen pitäisi olla päinvastoin, sanoo Koski.
Myös valtiovarainministeriö arvioi julkisen talouden kartoituksessaan noin vuosi sitten, että tukia tulisi karsia erityisesti säilyttävien yritystukien osalta. Esimerkkinä säilyttävistä yritystuista oli muun muassa energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki. Myös kauppa-alusten tukeen ministeriö ehdotti säästökeinoja.
Riittäisikö pelkkä päästökauppa?
Käytetyin tuki oli viime vuonna juuri energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki.
Vuodesta 2022 käytössä olleeseen tukeen on käytettävissä 150 miljoonaa euroa vuosittain vuoteen 2026 saakka. Hallitusohjelman mukaan tuki jatkuu nykyisten päätösten mukaisesti.
Kosken mukaan olisi kuitenkin hyvä tutkia kannattaako tukea jatkaa enää ohjelman päätyttyä.
Ruotsissa sähköistämistukea ja sen edeltäjiä ei ole ollut käytössä. Siellä on luotettu enemmän ”keppiin” eli päästökauppaan, joka patistaa yrityksiä hiilidioksidipäästöjen alentamiseen.
– Tutkituttaisin ensin tarkasti millaisia vaikutuksia on ollut tällä nykyisellä tuella. Sitä ennen en perustaisi mitään uutta korvaavaa tukea. Luottaisin päästökauppajärjestelmään, Koski sanoo.
Päästökauppakustannukset voivat olla yksi syy sille, että SSAB päätti tehdä fossiilivapaan teräksen jätti-investoinnin Suomen sijasta Ruotsiin.
– SSAB on saanut Ruotsissakin massiivisesti ilmaisia päästöoikeuksia, mutta ei yhtä paljon kuin Suomessa.
– Ilmaisista päästöoikeuksista ollaan EU-alueella vähitellen luopumassa ja lisäksi Ruotsissa päästökaupan rasitusta ei tuilla lievennetä, joten he joutuvat maksamaan enemmän saasteidensa haitasta.
– Päästökauppakeppi toimii eli kannattaa investoida ennemmin tehtaan uudistamiseen siellä kuin Suomessa, Koski sanoo.
Miehistötukea vain aidosti merenkulun työstä?
Toiseksi eniten maksettiin viime vuonna kauppa-alusten työvoimakustannustukea eli ns. miehistötukea.
Miehistötuki on tarkoitettu työvoimakustannusten alentamiseen ja sitä voivat saada Suomen kauppa-alusluettelossa olevien lasti- ja matkustaja-alusten varustamot. Perusteluna on kilpailukyky ja huoltovarmuus.
– On todisteita, että tukea valuu muuallekin kuin puhtaasti merenkulkuun. Erityisesti ravintola-alan yritykset ovat kritisoineet sitä, että tuki vääristää kilpailua, Koski sanoo.
Valtiovarainministeriön julkisen talouden kartoituksen mukaan miehistötukea on maksettu noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tuki rajattaisiin koskemaan vain varsinaiseen merenkulkuun liittyvää työtä, voisi määrärahatarve laskea 30 miljoonalla eurolla vuodessa.
Liikenne- ja viestintäministeriöstä kuitenkin kerrotaan, että tällä hetkellä ei ole vireillä hanketta, jossa tätä tukea olisi tarkoitus muuttaa.
Jos raviurheilun tukea ei olisi, perustettaisiinko se nyt?
Kolmas iso tuki-ohjelma ovat keskus- ja maakuntaraviradoille tarkoitetut tuet. Vuosittain raviurheilu saa tukea noin 40 miljoonaa euroa, mutta poikkeuksena muihin tukimuotoihin se rahoitetaan pääosin hevosalan omista pelituotoista eikä veroeuroista.
Kyse on siis hevospelien Veikkaukselle tulouttamista tuotoista, jotka maa- ja metsätalousministeriö jakaa alalle osana valtiontukiohjelmaa. Taustalla on Veikkauksen ja Finntoton yhdistyminen ja sen myötä käyttöönotettu uusi rahoitusmalli.
Tämän takia Suomen Hippoksen toimitusjohtajan Minna Mäenpään mukaan, raviratojen tuet eivät ole yritystukia eikä niitä pitäisi käsitellä yritystukilistalla lainkaan.
– On huomattava, että valtiontuesta suurin osa tuloutuu suoraan hevosten omistajille palkintorahoina eli tuki ei kohdennu vain raviratojen toimintaan.
Etlan Koski pitää silti kuviota erikoisena.
– Nämä raviradat on kyllä yksi outous. En näe, että sieltä tulisi mitään uusia innovaatioita, mitä voisi laajemmin yhteiskunnassa hyödyntää, Koski sanoo.
Hän kehottaa pohtimaan onko tuelle todella perusteita.
– Jos näitä raviratatukia ei tällä hetkellä olisi olemassa, ja pitäisi miettiä että mihin ne noin 40 miljoonaa vuodessa laitetaan, niin laitettaisiinko ne tässä tilanteessa tosiaan hevosurheiluun vai esimerkiksi vanhusten huoltoon, nuorisotyöhön, koulutukseen vai johonkin muuhun, Koski kysyy.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tukiohjelma jatkuu vuoden 2028 loppuun saakka.
Katso mitä Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski sanoo suorien tukien jaosta.
Tukien painopisteessä näkyy muutosta
Verotukienkin määrä on laskentatavasta riippuen useita miljardeja.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Seppo Kari pitää hallituksen aietta alempien arvonlisäverokantojen nostosta hyvänä.
Kari nostaisi myös polttoaine- ja ajoneuvojen verotusta ja käynnistäisi yritysverotusta koskevan remontin, mutta ei koskisi tutkimuksen verotukiin.
– Tutkimus- ja tuotekehitysverotuet on niitä harvoja, joilla on erittäin vahvat perustelut olemassaololleen.
Painotusmuutoksia tuissa onkin tekeillä.
Hallitus aikoo alentaa maaseudun kehittämisen tukiohjelman tasoa tulevina vuosina yhteensä 138 miljoonalla eurolla. Työnalla on alennettujen arvonlisäverokantojen muutos ja toisaalta tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta on päätetty korottaa.
Täsmennys 11.4. klo 17.31. Juttuun lisätty tarkennus raviurheilun saaman tuen erosta muihin tukimuotoihin. Juttuun lisätty myös Suomen Hippoksen toimitusjohtajan Minna Mäenpään kommentti tukien kohdentumisesta. Hippoksen mukaan raviurheilun tuessa ei ole kyse varsinaisesta yritystuesta, koska tuki rahoitetaan alan omilla pelituotoilla eikä veroeuroilla.