Suomessa pelastuslaitoksilla on ollut vaikeuksia löytää pelastajia varsinkin syrjäseuduille. Nyt tilanne on kohentunut, mutta edelleenkin paras tilanne on keskuskunnissa.
Esimerkiksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Kari Alanko kertoo, että kaikkiin avoinna olleisiin virkoihin on löydetty pätevät pelastajat.
Myöskään Varsinais-Suomen alueella ongelmaa pätevien tekijöiden löytämisessä ei ole.
Pelastajapula on aiemmin hankaloittanut etenkin pelastajien palkkaamista maaseudulle. Viime syksynä ongelma näkyi myös isoissa kaupungeissa.
Erityisen huono tilanne on ollut Kainuussa.
Kainuussa viime vuonna oli täyttämättä noin 20 prosenttia avoinna olevista viroista. Nyt Kainuun pelastustoimen työntekijäpula on hieman helpottunut, mutta kuusi virkaa on edelleen täyttämättä.
Pelastusjohtaja Juha Saario kertoo, että tiukassa taloustilanteessa henkilöstövajeesta on ollut hyötyä säästökuurin näkökulmasta. Toistaiseksi henkilöstö on riittänyt.
– Me pärjäämme täällä niin kauan kuin ei mitään isompaa tapahdu. Meillä paras palvelutaso on keskuskunnassa niin kuin kaikkialla muuallakin.
Kainuussa pelastajapulaa on paikattu osin viransijaisuuksilla, joissa työhön on otettu koulutettu sopimuspalokuntalainen, jolla ei ole alan tutkintoa.
Tekijöitä kaivataan syrjäseuduille
Haasteita on ollut myös Pohjois-Savossa, missä niin sanotuista epäpätevistä pelastajista, eli ilman pelastajan tutkintoa työskentelevistä henkilöistä on jopa aiheutunut kiistaa.
Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Kärkkäinen kertoo, että tilanne virkojen täyttämisen suhteen on oleellisesti parantunut viime vuoteen verrattuna.
– Viime syksynä kun aloitimme rekrytoinnit, ekassa haussa tuli 54 hakemusta. Päteviä hakijoita oli 25 enemmän kuin paikkoja auki, Kärkkäinen sanoo.
Vielä viime keväänä päätoimisena pelastajana työskenteli yhteensä 48 niin sanotusti epäpätevää henkilöä. Nyt heitä on enää kahdeksan.
Haasteita on silti edelleen syrjäseuduilla sijaitsevien virkojen täyttämisessä.
– Ylitarjontaa on keskuspaikoille, eli Kuopioon, Iisalmeen, Varkauteen ja Leppävirralle, Kärkkäinen sanoo.
Epäpätevistä pelastajista puhumisesta halutaan eroon
Viransijaisia nimitetään usein epäpäteviksi pelastajiksi niin alalla kuin mediassakin ja siitä puheesta halutaan päästä pelastusalalla eroon.
Pelastusylitarkastaja Kai Horelli Itä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo sähköpostitse, että pelastuslaitoksissa viransijaisten käyttäminen on arkipäiväistä, kuten esimerkiksi kesätöihin otettavien pelastajaopiskelijoiden tai sopimuspalokuntalaisten käyttäminen miehistötehtävissä.
Horellin mukaan asiassa ei ole lainsäädännöllistä ongelmaa, kunhan virkasuhde on määräaikainen, kelpoisuusvaatimuksista poikkeaminen on perusteltua ja henkilöllä on riittävä osaaminen.
Juuri perustelujen puuttumisesta avi on huomauttanut ainakin Oulun alueella ja Pohjois-Savossa (SPAL).
Kainuun pelastusjohtaja Juha Saario kertoo, että Kainuussa on puhuttu epäpätevien sijaan sopimushenkilöstöstä. Pelastajan viransijaisena Paltamossa toimiva Tomi Toivanen sanoo samaa kuin Saario.
Usein viransijaisilla on pitkä tausta pelastajana, ja epäpätevyys terminä antaa väärän kuvan henkilön osaamisesta.
Toivasella esimerkiksi on samat tehtävät kuin virassa olevilla. Hän on ammatiltaan lähihoitaja, sopimuspalokuntalaisena Toivanen on toiminut jo noin 20 vuotta.
Alemmat vaatimukset perustehtäviin?
Pelastusjohtaja Saario ehdottaa pelastusalalle norminpurkua.
– Ehdottomasti tarvittaisiin omasta mielestäni ja monen kollegan mielestä niin sanottuja norminpulkutalkoita, joissa ikään kuin pystyttäisiin huolehtimaan sitä, että meidän palvelut säilyisivät myös harva-alueella.
Hänen mielestään vähemmän vaativimmissa tehtävissä voitaisiin mennä alemmilla vaatimuksilla. Korkean riskin tehtäviin vaadittaisiin aina korkein koulutus. Pelastusalan opistoja on Suomessa kaksi, Kuopiossa ja Helsingissä.
Saarion mukaan koulutusvaatimuksen täyttäminen tulee hankalaksi jaksossa, kun esimerkiksi isot ikäluokat eläköityvät.
– Pyritään vaikuttamaan siihen, että kelpoisuusvaatimuksia katsottaisiin uudelleen. Meidän koulutus ei riitä tuottamaan tällä hetkellä tarpeeksi henkilöstöä.
Sisäministeriö voi hakemuksen perusteella myöntää pelastajan pätevyyden sellaiselle henkilölle, joka on työskennellyt alalla yli kuusi vuotta ja käynyt erilaisia koulutuksia.