Kehysriihen miljardisopeutuksia valmisteleva hallitus etsii säästöjä kivien ja kantojen alta ja pohtii myös työeläkkeisiin puuttumista.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on nostanut esiin jopa eläkeiän korottamisen, mutta pääministeri Petteri Orpo (kok.) torjui ajatuksen pääministerin haastattelutunnilla. Silti Orpokin vahvisti, että myös eläkkeistä voidaan etsiä säästöjä.
Eläketurvakeskus on työeläkejärjestelmän ja sen rahoituksen ykkösasiantuntija Suomessa. Toimitusjohtaja Mikko Kautto sanoo, että käytännössä ainoa nopea keino säästää työeläkkeistä on säätää työeläkeindeksiä, jonka mukaan eläkkeiden tasoa vuosittain korotetaan elinkustannusten ja palkkojen noustessa.
– Indeksin jäädytys on se kaikkien radikaalein keino, eli että ei tehtäisi indeksitarkastusta ollenkaan. Mutta voidaanhan myös ottaa vaikka puolet siitä normaalista indeksitarkistuksesta tai mikä ikinä onkaan hallitukselle sopivaksi katsottava taso.
Työeläkeindeksi voitaisiin jäädyttää kokonaan tai osittain vain ensi vuodelta tai esimerkiksi koko hallituskauden loppuajaksi.
”Harvinainen eikä tehokkain mahdollinen keino”
Eläketurvakeskuksen ennusteen mukaan työeläkkeet nousevat ensi vuonna 1,8 prosenttia, jos indeksiin ei kosketa. Jos koko ensi vuoden indeksikorotus peruttaisiin, eläkemenoja säästyisi ensi vuonna noin 620 miljoonaa euroa.
Parin tuhannen euron keskieläkettä nauttiva menettäisi noin 36 euron kuukausikorotuksen.
Seuraavien vuosien 2026 ja 2027 ennuste on tasoltaan samankaltainen.
Vaikka summat ovat suuria, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto varoittaa, että indeksijäädytys ei tuota valtiontalouteen niin paljoa rahaa kuin nopeasti näyttäisi.
– Se on (sopeutuskeinona) harvinainen eikä teholtaan paras mahdollinen, Kautto sanoo.
Syynä on se, että julkisen sektorin vastuulla on vain noin 40 prosenttia työeläkemenoista. Lisäksi eläkkeiden nousun leikkaaminen vähentäisi verotuloja.
Niinpä esimerkkilaskelman nettosäästö valtiontalouden näkökulmasta supistuisi pariinsataan miljoonaan euroon. Noin 60 prosenttia indeksijäädytyksen aiheuttamasta työeläkemenojen säästöstä vahvistaisi yksityisten työeläkeyhtiöiden tasetta.
Kaivopuiston lenkkeilijät torjuivat eläkeleikkaukset
Eläkkeisiin kohdistuvat sopeutustoimet ovat poliittisesti vaikeita. Eläkeläiset ovat aktiivisia äänestäjiä.
Yle kävi Helsingin Kaivopuistossa kysymässä seniorikansalaisten näkemyksiä työeläkkeiden leikkaamiseen. Muutaman haastattelun otos on toki täysin epäedustava, mutta viesti oli selvä.
– Ensimmäiseksi tulee tietenkin mieleen, että näpit irti mun eläkkeestä, totesi Jarmo Alanne.
Pirjo Alanne totesi, että myös hänen mielestään eläkkeet ovat säästöille väärä kohde. Toisaalta myöskään yksinhuoltajilta tai opiskelijoilta ei hänestä ole oikein leikata.
– Minä olen työurani tehnyt ja eläkkeeni ansainnut, totesi myös Timo Pylkkänen.
Veikko Lipponen ymmärsi hallituksen haasteita, vaikka sanoi, että pitkän työuran jälkeen eläkkeen leikkaaminen tuntuu epäreilulta.
– Siellä suurimmissa eläkkeissä olisi ehkä varaa vähän veroa korottaa. Ja ehkä tehdä ainakin osittainen indeksileikkaus. Ei se kuitenkaan ihan hirveästi vaikuta siellä keskieläkkeissä. Mutta ainakaan sinne pienimpään päähän ei pitäisi koskea millään tavalla, Lipponen pohti.
Työeläkkeet nousivat, kun inflaatio jylläsi
Työeläkkeisiin on tehty tuntuvia korotuksia viime ja tänä vuonna.
Se johtuu inflaatiosta, joka on jyllännyt harvinaisen korkeana. Työeläkeindeksissä otetaan elinkustannukset huomioon palkkojen kehitystä voimakkaammin.
Niinpä työeläkkeet nousivat viime vuonna 6,8 prosenttia ja tänä vuonna 5,7 prosenttia.
Pääsevätkö työeläkeläiset siis valtiontalouden säästötalkoista melko helpolla, vaikka ensi vuoden 1,8 prosentin nousu jäädytettäisiinkin pois? Eläketurvakeskuksen Mikko Kautto asettelee sanansa harkiten.
– Leikkaukset ovat kohdistuneet työttömyysturvaan, muuhun sosiaaliturvaan ja asumistukeen. Siinä mielessä tietysti voi ajatella, että on jotain perusteita ottaa eläkkeensaajiakin jossain määrin mukaan.
– Toisaalta täytyy muistaa, että vuosien 2023 ja 2024 indeksitarkistukset ottivat nimenomaan huomioon sitä kuluttajahintojen nousua. Se on näiden indeksitarkistusten perusidea: huolehtia siitä, että eläkeläisen ostovoima säilyy.