EU-parlamentti hyväksyi keskiviikkona pitkään valmistellun ja kiistellyn muuttoliike- ja turvapaikkalakiuudistuksen.
Laajassa maahanmuuttopaketissa säädetään muun muassa pakollisista solidaarisuustoimista niille EU-maille, joihin kohdistuu erityistä muuttopainetta.
Muut jäsenmaat voivat valita, ovatko solidaarisuustoimet turvapaikanhakijoiden vastaanottamista vai rahallista tukea. Vaihtoehtona on myös tarjota operationaalista tai teknistä tukea.
Ennen äänestystä veikattiin, että vuosia valmistellun ja poliittisesti kiistellyn paketin läpimeno olisi vaikeaa.
Paketti sai kritiikkiä niin laitaoikeistosta kuin vasemmalta, tosin eri syistä.
Kansalaisjärjestöt ovat myös kritisoineet lakia. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty varoitti, että uudistus lisää inhimillistä kärsimystä Euroopan rajoilla ja ihmisoikeusloukkausten riskiä.
– Mitä meillä on nyt pöydällämme, ei ole täydellinen ratkaisuehdotus, vaan kompromissi, kuvasi tiistaina yksi lakipaketin esittelijöistä, slovenialaismeppi Matjaz Nemec sosiaalidemokraattien ryhmästä.
Äänestyksen aikana parlamentissa nähtiin lakia vastustava protesti, jonka vuoksi äänestys keskeytettiin hetkeksi.
Nopeampia päätöksiä ja tiukempaa valvontaa
Pakettiin kuuluu kymmenen lakiehdotusta. Niihin kuuluvat esimerkiksi tehokkaampi rajavalvonta ja turvapaikkahakemusten nopeampi käsittely. Jatkossa EU:hun laittomasti saapuvien tiedot, kuten sormenjäljet ja kasvokuvat kuuden vuoden iästä eteenpäin, tallennetaan Eurodac-tietokantaan.
Esillä ovat myös uudet kriteerit sille, mikä maa on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta. Päävastuu pysyy edelleen sillä maalla, joka turvapaikkahakemuksen ensimmäisenä vastaanottaa.
Paketissa otetaan kantaa myös Suomen itärajalla ajankohtaiseen välineellistettyyn maahanmuuttoon.
Kriisitilanteita koskevassa ehdotuksessa halutaan varmistaa, että välineellistetyn maahanmuuton kohteeksi joutuva jäsenmaa saa tukea toisilta EU-mailta.
Suomi päättää tapauskohtaisesti
Suomen hallitusohjelmassa velvoittavaan vastuunjakoon on suhtauduttu varauksellisesti. Vaikka hallitusohjelman mukaan hallitus edistää "taakanjaon vapaaehtoisuutta", myös nykyinen hallitus on ollut valmis hyväksymään mekanismin.
Eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoi joulukuussa STT:lle, että Suomi päättää tapauskohtaisesti, osallistuuko se solidaarisuustoimiin turvapaikanhakijoita vastaanottamalla vai kustannuksiin osallistumalla.