Vaateketjujen H&M ja Zaran käyttämä ”vastuullinen puuvilla” on liitetty metsäkatoon, maan kaappaamisiin ja ihmisoikeusrikkomuksiin Brasiliassa. Brittiläisen kansalaisjärjestö Earthsightin selvityksen mukaan vaateketjujen käyttämään puuvillaan liittyy laajoja laittomuuksia.
Earthsight selvitti Brasilian puuvillan tuotannon ongelmia vuoden ajan tutkimalla satelliittikuvia ja käymällä läpi oikeuden asiakirjoja ja logistiikkapapereita. Järjestö hankki tietoja myös peiteroolien avulla.
Selvityksen perusteella Brasiliasta on viety yli 800 000 tonnia vastuuttomasti tuotettua puuvillaa. Puuvilla on viety vaatevalmistajille Aasiaan, mistä se on päätynyt pikamuotiketjujen hyllyille ympäri maailmaa.
Puuvilla on peräisin Cerradon trooppiselta savannialueelta, missä isot brasilialaiset puuvillatilat ovat laajentaneet tuotantoalaansa vuosikymmeniä. Earthsightin mukaan yli puolet savannialueesta on raivattu maatalouden käyttöön. Usein maat on viety paikallisilta yhteisöiltä ja usein väkivalloin.
– Vaikka me kaikki tiedämme, mitä soija ja naudanliha ovat tehneet Brasilian metsille, puuvillan vaikutus on jäänyt suurelta osin huomaamatta. Siitä huolimatta sadot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä ja muodostuneet ympäristökatastrofiksi, sanoo Earthsightin johtaja Sam Lawson tiedotteessa.
Vaateyhtiöt aikovat selvittää tapahtumat
Väärinkäytöksistä huolimatta brasilialaispuuvilla oli saanut Better Cottonin vastuullisuus-sertifikaatin. Better Cotton on yritysten ja kansalaisjärjestöjen perustama valvontajärjestelmä. Sitä on kritisoitu heikosta valvonnasta.
H&M ja Zara kertoo käyttävänsä pääsääntöisesti BC-sertifioitua puuvillaa. Lähes puolet BC-sertifioidusta puuvillasta on peräisin Brasiliasta.
Earthsightin jäljittämästä puuvillasta valmistettiin lähes 250 miljoonaa vaatekappaletta ja kodintekstiiliä.
Vastauksessaan järjestestön selvitykseen H&M kertoo ottavansa syytökset erittäin vakavasti. Zaran omistava Inditex niin ikään ilmoittaa suhtautuvansa vakavasti tietoihin. Molemmat yhtiöt sanovat selvitävänsä asiaa Better Cotton -hankkeen kanssa.
– Nämä yritykset puhuvat hyvistä käytännöistä, sosiaalisesta vastuusta ja sertifiointijärjestelmistä. He väittävät investoivansa jäljitettävyyteen ja kestävyyteen, mutta kaikki tämä näyttää nyt samanlaiselta huijaukselta kuin heidän pääkatujen näyteikkunat, Lawson toteaa tiedotteessa.
Selvityksestä kertoi ensimmäisenä Suomessa Helsingin Sanomat.