– Pulla tastes great, vietnamilainen Phuc Do Thi selittää innoissaan.
Takana on vajaa kuukausi leipuri-kondiittorin opintoja Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa, ja joka päivä ohjelmassa on ollut jotain uutta: karjalanpiirakoita, herrasväen pikkuleipiä ja kymmeniä suomalaisia sanoja.
Vaikeinta on ollut suomen kieli.
– Se ei muistuta mitään tuntemaani kieltä, Phuc Do Thi hymyilee.
Suomen kielen oppiminen on kuitenkin välttämätöntä, koska ilman kielitaitoa valmistuminen jää haaveeksi.
Suomen kieli haltuun opintojen aikana
Phuc Do Thi on yksi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Riverian kaksikieliseen koulutukseen valituista kansainvälisistä opiskelijoista.
Kyseessä on uudenlainen koulutusmalli, jossa opiskelijat voivat aloittaa opinnot englannin kielellä, mutta itse tutkinto on suomenkielinen.
– Ajatus on, että englannin kieltä käytetään alussa opetuksessa tukena, mutta jo ensimmäinen näyttö on suomen kielellä, ammatillinen opettaja Laura Marttila kertoo.
Kaksikielisen koulutusohjelman tarkoituksena on madaltaa ulkomaalaisten opiskelijoiden kynnystä kouluttautua työvoimapulasta kärsiville aloille.
Kaksikielisen koulutuksen suosio yllätti
Pohjois-Karjalan ammattiopiston mukaan kaksikielisyydelle on kysyntää.
Joensuussa viime syksynä alkaneisiin kaksikielisiin kokkiopintoihin oli noin 1 600 hakijaa. Se on paljon, sillä esimerkiksi tämän kevään yhteishaussa koko oppilaitokseen haki noin 4 000 uutta opiskelijaa.
Tänä keväänä kaksikielisiä koulutusohjelmia käynnistyi Riveriassa kaksi: leipuri-kondiittorikoulutus Nurmeksessa ja kokkikoulutus Lieksassa. Näihin molempiin oli lähes 200 hakijaa, vaikka hakuaika oli vain pari viikkoa.
Syy suosioon on suomalaisen koulutuksen hyvä maine.
– Sosiaalinen media ja puskaradio näyttävät voimansa, elintarvike- ja ravintola-alan tiimipäällikkö Sami Myöhänen arvioi.
Opiskelijat saavat tukea kotoutumiseen
Nigerialainen Judith Onwusuruaka kertoo törmänneensä Riverian koulutusohjelmaan Youtubessa.
– Minulla ei ollut mitään yhteyttä Suomeen ennen kuin muutin kolme viikkoa sitten Nurmekseen, Onwusuruaka nauraa.
Hänen toiveenaan on valmistumisen jälkeen löytää töitä Suomesta ja saada myös perheensä Suomeen.
Samaa toivoo kenialainen Mercy Owich. Hän iloitsee siitä, miten lämpimästi heidät on otettu vastaan.
Kielen oppimisen lisäksi opiskelijat saavat tukea kotoutumiseen. Esimerkiksi Nurmeksessa kaupungin maahanmuuttokoordinaattori on auttanut opiskelijoita asuntojen etsimisessä ja kalustamisessa.
”On ollut hauskaa opettaa heitä”
Englanninkieliset tutkinnot ovat yleistyneet ammattiopistoissa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt oppilaitoksille uusia järjestämislupia.
Ulkomaalaisille hakijoille sisäänpääsy voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä osa oppilaitoksista edellyttää myös englanninkielisissä tutkinnoissa suomen kielen perusteiden osaamista.
Kaksikieliset tutkinto-ohjelmat ovat vielä harvinaisia, mutta niiden määrä on lisääntymässä.
Kansainvälisiä leipuri-kondiittoreita Nurmeksessa luotsaava Laura Marttila kertoo olevansa todella tyytyväinen siihen, miten kaksikielisen ryhmän opinnot ovat alkaneet.
– Kaikki ovat todella innokkaita osallistumaan ja oppimaan uutta. On ollut todella hauskaa opettaa heitä.