Sulje se tv, avaa sun silmät,
tarvittava on sun ympärillä.
(Fiinu Eerola)
Fiinu Eerola on yksi nuorista, jotka kirjoittavat ja äänittävät itse tekemäänsä musiikkia tamperelaisen RapFactoryn rap-työpajassa.
Eerola ja muut nuoret käsittelevät kirjoittamalla tunteitaan. Lyriikoissa pohditaan maailmantilannetta, rakkautta, mielenterveyttä ja esimerkiksi kiusaamista.
Nuorten kirjoittamista ohjaa muusikko Matti Kuparinen (Taskumatti). Äänittämisessä ja studiotyöskentelyssä auttaa muusikko Ville-Veikko Kuusimäki (6mäki).
Kuusimäen mukaan rap on nyt kaikkein suosituin musiikkigenre, ja sitä voi alkaa tehdä kuka tahansa. Se ei vaadi kuin kynän ja paperin.
– Laadukkaan biitin pystyy tekemään nykyään vaikka omalla puhelimella. Moniin genreihin verraten rapin tekeminen ei välttämättä vaadi tekiljältään soittotaitoa.
RapFactoryn toiminta on kulttuurista nuorisotyötä jonka, tavoitteena on tukea nuorten itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa taiteen ja kulttuurin keinoin. Toiminta on osallistujille maksutonta.
Työpajoihin osallistuvat Hansku Partanen, Hanna Kemppainen ja Fiinu Eerola kertovat, mitä he lyriikoiden kirjoittamisesta saavat.
Hanna Kemppainen, 22, ”Hyvä riimi ei ole ennalta arvattavissa”
”Kirjoittaminen voi alkaa siitä, että teen kotiaskareita, ja sitten alan pyörittämään jotakin lausetta. Yhtäkkiä siihen alkaa syntyä riimit ja kokonaisuus ympärille.
Hiljattain olen pyöritelly tälläistä pätkää päässä:
joskus oon valmis antaa vaik henkeni/
sitä tiiä sit tuleeks mut pelastaa enkeli./
Voin kirjoittaa biisin esimerkiksi jostain paikasta jossa olen käynyt, tai mennä jonkun tv-sarjan hahmojen nahkoihin ja luoda, jonkun uuden skenaarion niiden maailmassa.
Olen kirjoittanut rap-tekstejä nyt kuusi vuotta. Kirjoitin ensin vihkoon, mutta nykyään puhelimen muistioon. Aloitin vain tekemään tekstejä miettimättä enempää. Lukiessani vanhoja tekstejäni olen huomannut, kuinka paljon on mennyt kirjoittamisessa eteenpäin.”
Viime vuosina RapFactory on alkanut julkaista äänitettyjä kappaleita musiikin suoratoistapalveluissa.
– Nuoret tekevät biiseihin biitit, keksivät itse aiheet ja kirjoittavat versensä, eli lähes kaiken. Biisin julkaisu voi olla monelle ainutlaatuinen kokemus, josta on syytä olla ylpeä, RapFactoryn ohjaaja Ville-Veikko Kuusimäki sanoo.
Hansku Partanen, 22: ”Hyvässä kappaleessa käsitellään ihmisen sisäisiä fiiliksiä”
”Olen lapsesta asti kirjoitellut kaikenlaista, mutta musiikin tekeminen on tullut mukaan myöhemmin, kun olen kasvanut enemmän aikuiseksi.
Kiusaaminen on ollut yksi ajankohtainen aihe, josta olen tehnyt tekstiä viimeksi. Olen käsittellyt sitä, miltä tuntuu, kun ihmistä lytätään ja poljetaan maahan.
Hyvä lyriikka herättää fiiliksiä, ja siihen voi samaistua jollain tavalla. Biisit, joissa käsitellään mielenterveysongelmia ovat sellaisia, joihin tosi moni pystyy löytämään yhtymäkohtia.”
Työ nuorten parissa on on valanut Ville-Veikko Kuusimäkeen uskoa parikymppisten sukupolveen. Vaikka nuorten pahoinvointi on näkyvämpää kuin ennen, Kuusimäen mukaan tulevaisuutemme hyvissä kantimissa.
– Kun, katson näitä nuoria ja heidän asennettaan toisten kannustamiseen ja kunnioitukseen, toivoisin että kaikissa työyhteisöissä olisi samanlainen meininki.
Kuusimäen mielestä tunteiden ja ajatusten sanoittaminen tekisi hyvää ihan kaikille.
Fiinu Eerola, 24, ”Hyvä riimi on kantaanottava”
”Hyvä lyriikka on kantaaottavaa ja sellaista, josta näkee kirjoittajan oma mielipide sekä näkemys maailmasta.
Teen aika taiteellista ja ehkä jopa vakavaakin tekstiä. Mun on vaikea hullutella tekstieni kanssa. Haluan ottaa kantaa itselle tärkeisiin asioihin. Viime aikoina olen pohtinut teksteissäni hengellisiä näkemyksiä, maailmantilannetta ja rakkautta.
Rap-lyriikka kuulostaa todella kauniilta suomeksi. Tällä kielellä voi tosi paljon leikkiä sanamuodoilla ja eri sanojen päätteillä.
Minulla oli aina sisälläni iso halu ilmaista itseäni sanallisesti. Se oli aina tosi vaikeaa, kunnes löysin ympärilleni ihmisiä, jotka alkoivat kannustamaan minua siinä. Kun aloin kirjoittaa, siinä aukesi kokonainen maailma. Olen kirjoittanut rap-tekstejä nyt puoli vuotta.
Haluaisin sanoa ihmisille, että sanallinen ilmaisu antaa paljon. Ketä vaan voi kirjoittaa!”