Toisena kilpailupäivänä espoolaisen matematiikkataituri Aino Aulangon, 18, usko kultamitaliin alkoi horjua. Takana oli kaksi päivää matemaattisten pulmien ratkomista useamman tunnin ajan kumpanakin päivänä.
Hän yritti ratkoa kahden tunnin ajan viimeistä tehtävää, mutta ei löytänyt ratkaisua. Aulanko oli varma, että joku muu oli sen ratkaissut.
Espoon Tapiolasta kotoisin oleva Aulanko sai Euroopan tyttöjen matematiikkaolympialaisissa eurooppalaisten parhaat pisteet ja kultamitalin. Vain vierailijamaiden osallistuja yhdysvaltalainen Hannah Fox ylsi Aulankoa korkeampaan pistemäärään.
Menestys Euroopan tyttöjen matematiikkaolympialaisissa tuntuu Aulangosta nyt uskomattomalta.
– Tavoitteena oli saada kultaa, ja uskoin että siihen pystyisin. Voittoon en kuitenkaan uskonut etukäteen.
Kultamitali on Suomen ensimmäinen tässä kilpailussa.
– Nyt varmaan muutkin suomalaiset uskaltavat tavoitella korkeampia sijoituksia.
Kilpailussa oli paikalla reilut 200 kilpailijaa, joista noin puolet saa mitalin. Kilpailussa jaettiin kultamitaleja kahdelletoista eurooppalaiselle.
Tyttöjä osallistuu vain vähän matematiikkaolympialaisiin
Euroopan matematiikkaolympialaisten tyttöjen kilpailu on järjestetty vuodesta 2012.
Matemaattisten aineiden opettajien liiton (MAOL) viestintä- ja toimistoassistentti Aino Haavisto kertoo, että tytöt ovat tervetulleita myös yleisiin matematiikan olympialaisiin.
Hänen mukaansa kilpailun osallistujista vuosittain vain noin kymmenen prosenttia on ollut tyttöjä. Erillisellä tyttöjen kilpailulla on haluttu madaltaa kynnystä osallistua.
Haaviston mukaan tiedossa ei ole tarkkaa syytä, miksi tyttöjä on vähemmän kilpailussa. Hänen mukaansa yleisesti tutkimuksissa ei ole esimerkiksi todistettu sukupuolten eroja matemaattisessa osaamisessa.
– Kyse tuntuu olevan siitä, että tytöt eivät halua lähteä testaamaan taitojaan matematiikassa tai etenemään sillä urapolulla.
Vielä alakoulussa matematiikan osaaminen ja usko omaan osaamiseen ovat Haaviston mukaan samalla tasolla, mutta tyttöjä katoaa joukosta siirryttäessä ylemmille luokille.
– Tyttöjen usko omaan osaamiseensa vähenee ja esimerkiksi lukiossa ei välttämättä valita pitkää matematiikkaa.
Arvokas palkinto odottaa
Kilpailun tehtävät eroavat perinteisistä matematiikan koulutehtävistä. Matematiikkataituri Aino Aulangon mukaan tehtävissä on enemmän välivaiheita, ja niihin ei ole valmista kaavaa. Ratkaisu pitää keksiä itse.
Aulangon mielestä lukion matematiikka on muuttunut enemmän siihen suuntaan, ettei oppilaan tarvitse ajatella ja päätellä yhtä paljon kuin aiemmin.
– Koulun matematiikka ei ole omasta mielestäni hirveän kiinnostavaa.
Parhaita matematiikan taitajia odottaa arvokas palkinto: opiskelupaikka korkeakoulussa.
Lukiosarjojen kokonaiskilpailun kymmenen parasta voi päästä opiskelemaan matemaattis-luonnontieteellisiä aineita useisiin suomalaisiin yliopistoihin ilman pääsykoetta.
Hän suunnittelee aloittavansa teknillisen fysiikan ja matematiikan opinnot Aalto-yliopistossa ensi syksynä.
– En ole varma, olenko ennemmin kiinnostunut koodaamisesta tai matematiikasta työnä, mutta ehdottomasti jompaakumpaa.
Korjattu 18.4. kello 17.41: Korjattu kuvatekstissä Siiri Roschierin nimen kirjoitusasu oikeaksi. Aiemmin sukunimi oli kirjoitettu väärin muodossa Rochier.
Korjattu 19.4.2024 klo 6.11: laskutehtävän numeroa oikeaan muotoon ja EGMOn nimi korjattu oikeaan muotoon.