Halpakauppoja löytyy Suomesta jo niin paljon, että niiden määrä alkaa natista pikkuhiljaa liitoksistaan.
Näin arvioi kaupan alan talouslukemia vuosikymmeniä tutkinut tietokirjailija Heikki Peltola.
Kodin käyttötavaroita hinta edellä myyviä halpakauppoja löytyy Suomesta jo yli 400. Sellaisia ovat esimerkiksi Tokmanni, Puuilo, Rusta ja Jula. Myös Motonet ja Biltema luokitellaan halpakaupoiksi, vaikka ne poikkeavat valikoimiltaan edellisistä.
Moni ketju suunnittelee lukuisia avauksia tuleville vuosille. Esimerkiksi Puuilo tavoittelee kasvattavansa myymäläverkkoaan 45:stä peräti 70 myymälään neljän vuoden sisällä.
Heikki Peltola kuitenkin arvioi, että halpakauppojen määrässä raja tulee pian vastaan.
– Isoja ketjuja on Suomessa nyt 12 ja ne ovat levittäytyneet hyvin. On vaikea kuvitella, että mitään löysää markkinaa enää olisi.
Peltola laskee, että halpakaupan kokonaismarkkina voi vielä kasvaa kolmesta miljardista neljään, mutta ei juurikaan sen yli.
Myymälöiden määrällä mitattuna katto alkaa tulla vastaan.
– Myymälät tulevat kasvamaan kooltaan, mutta lukumäärältään ei ehkä tule juurikaan lisää. Muutamia kymmeniä korkeintaan. Valikoimat myymälöissä puolestaan laajenevat.
”Armoton peli”
Halpahallin toimitusjohtaja Janne Ylinen on Heikki Peltolan kanssa samaa mieltä siitä, että kannattavat seinät halpamyymälöille alkavat olla rakennettu.
– Tähän pieneen maahan kauppoja kyllä mahtuu ja neliöitä on varsin paljon. Kauppojen neliömäärä on suuri verrattuna myös verrokkimaihin, joissa asukkaita on enemmän.
Kilpailu halpakaupassa on kiristynyt viime vuosina voimakkaasti, kun uusia toimijoita on tullut mukaan. Ylisen mukaan on vaikea sanoa, onko markkina jo täynnä.
Hän pitää kuitenkin selvänä, että markkinoilta tulee myös poistumaan toimijoita.
Kun moni halpaketju jatkaa leviämistään, edessä voivat olla halpakauppojen ”pudotuspelit”.
– Yritysten on tärkeä kasvaa ja tehdä tulosta. Tässä kohtaa se on armoton peli. Kuluttaja tekee lopulta ratkaisun ja se asiakas on se meidän palkan maksaja.
Halpahalli kävi tänä keväänä läpi muutosneuvottelut, jotka johtivat 36 henkilön tehtävien muutoksiin tai irtisanomisiin.
Ylinen ei pidä itse muutosneuvotteluita merkkinä ”pudotuspelien” käynnistymisestä. Hän sanoo, että Halpahalli haki muutosneuvottelulla tehokkuutta.
Puuilon toimitusjohtaja Juha Saarela luottaa halpakaupan kasvuun perinteisen kaupan kustannuksella. Hänen mukaansa markkina voisi kohota jopa yli viiden miljardin euron.
– Asiakasmäärä osoittaa, että meille siirtyy asiakkaita perinteiseltä kaupalta.
Tampereen yliopiston työelämän professori Lasse Mitronen komppaa Saarelaa.
Toisaalta hän näkee myös vastuullisuuteen liittyviä kysymysmerkkejä.
– Ihmiset pohtivat, haluavatko ostaa halvimpia tuotteita, jos se koetaan luonnonvarojen tuhlaukseksi. Jos tuotetta ei pysty korjaamaan tai se koetaan krääsäksi. Jos EU:ssa päätetään lisätä sääntelyä tuotteiden korjattavuuteen, suuri kysymys on, kuinka kaupat tähän reagoivat.
Kun Saarelalta kysyy, onko halpamyymälöiden määrä jo saavuttanut Suomessa maksimin, hän vastaa lyhyesti: ”Ei ainakaan Puuilon osalta”.
– Moni Suomessa laajentava halpaketju on varsin nuori ja niillä on paljon nuoria myymälöitä. Vaikka olisi niin, ettei myymälöitä avattaisi kuten ennen, se ei tarkoita ettei myynti kasvaisi.
Miksi halpakauppoja nähdään joka puolella?
Halpakauppa ei ole erityisen uusi ilmiö. 2000-luvun alkupuolelta halpakauppojen kokonaismarkkina on noussut miljardista yli kolmeen miljardiin euroon.
Peltola sanoo, että suurin muutos halpakaupassa tapahtui 20 vuotta sitten, kun Tokmanni muuttui maanlaajuiseksi yhdistämällä itseensä alueelliset toimijat kuten Tarjoustalon, Maxin ja Robinhoodit.
Korona-aika ja talouden viime vuosien haasteet satoivat halpakauppojen pussiin.
Lasse Mitronen lisää, että halpakaupasta ostaminen on tätä nykyä myös aiempaa hyväksytympää.
– Aika suosii halpaliikkeitä, ja ihmiset ovat tottuneet niistä ostamaan. Niistä saattaa löytyä myös laatutuotteita, joita myydään hiukan halvemmalla kuin muualla.
Puuilon Juho Saarelan mukaan ihmiset eivät enää ajattele asioivansa halpakaupassa, vaan ”kaupassa, jossa on edullista ja hyvä valikoima”.
Myös pääomasijoittajat ovat huomanneet halpakauppojen kasvun sauman, mikä on auttanut ketjuja kasvattamaan verkostojaan.
Kun myymälämäärä saavuttaa lakipisteensä, kauppojen on kehitettävä toimintaansa muilla tavoin pitääkseen kiinni tuottavuudestaan. Tällöin esimerkiksi verkkokaupan merkitys korostuu ja valikoimat kehittyvät.
Ylisen mukaan myymälätilan hyödyntäminen tulee korostumaan tehokkaampana. Tärkeää on myös tuntea kuluttajan käyttäytyminen.
– Se tarkoittaa, että oikea valikoima on oltava oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeaan hintaan, Ylinen sanoo.