Perussuomalaiset ei enää aktiivisesti aja eroa Euroopan unionista. Perussuomalaisten muuttunut linja käy ilmi puolueen tänään julkistamasta EU-vaaliohjelmasta. Vaaliohjelmassa todetaan, että lähitulevaisuudessa ei ole realistista, että Suomi yksipuolisesti jättää EU:n.
– Potentiaalinen ero EU:sta todennäköisesti tapahtuisi samanaikaisesti muiden Pohjoismaiden kanssa, jolloin pohjoismainen yhteistyö myös tiivistyisi, ohjelmassa kirjoitetaan.
Ohjelmassa ei mainita, että puolue enää aktiivisesti ajaisi eroa Euroopan unionista. Ohjelmassa kuitenkin todetaan, että Suomen valtiolla tulee olla poikkeussuunnitelma sen varalle, että unioni hajoaa.
Puolueen linjassa on tapahtunut muutos, sillä perussuomalaisten vuoden 2019 vaaliohjelmassa sanottiin, että puolueen pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena on hallittu ero EU:sta.
– EU ei ole ikuinen. Jo ennen unionin lopullista hajoamista perussuomalaiset näkee pidemmän aikavälin strategisena tavoitteena Suomen hallitun EU-eron joko yksin tai osana laajempaa EU-kriittisten maiden joukkoa, silloisessa vaaliohjelmassa linjattiin.
Tilaisuuden aluksi puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) piti poliittisen ajankohtaiskatsauksen ja otti kantaa puolueen EU-vaaliohjelmaan. Puolue suhtautuu kriittisesti Euroopan unionin tulonjako- ja yhteisvelkainstrumentteihin.
Purran mukaan ohjelman perussanoma on, että EU:ssa Suomen pitää hyödyntää EU:n parhaimpia osia ja vastustaa sen leviämistä.
Purra palasi puheissaan myös viimeviikkoiseen kehysriiheen ja totesi, että veronkorotusten suuruudesta on tullut palautetta. Hallitus päätti muun muassa yleisen arvonlisäverokannan korottamisesta 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin. Purra perusteli vaikeita päätöksiä Suomen velkaantumisen taittamisella.
– Laskisin niitä paljon mieluummin, Purra summasi.
Puolue suhtautuu EU:n laajentumiseen kriittisesti, Ukrainalle vihreää valoa
Valliohjelmaa esittelivät tarkemmin Purran erityisavustaja Mikael Lith ja poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen. Lithin mukaan Suomella on oltava EU-eroskenaarion varalta suunnitelmat valmiina, mutta ero ei ole realismia. Ei etenkään Ukrainan sodan ollessa käynnissä.
Euroopan pitää vastata Venäjän agressioon yhdessä. Puolue suhtautuu myönteisesti EU:n yhteisiin puolustushankintoihin.
– Me olemme etuvartio, ja tässä Euroopan yhteinäisyys on tärkeää, Lith kuvaa puolueen linjaa.
Lithin mukaan puolue suhtautuu Ukrainan EU-jäsenyyteen myönteisesti. Tämä tulisi kuitenkin pitää tiukasti erillään EU:n laajentumisesta Länsi-Balkanille. Päätöksenteossa yksimielisyysvaatimuksesta ei pidä perussuomalaisten mukaan luopua.
Turvapaikkapolitiikassa perussuomalaiset katsoo, että EU:n pitäisi siirtyä malliin, jossa turvapaikanhaku ulkoistettaisiin unionin ulkopuoliseen maahan ja tämän mahdollistava lainsäädäntöuudistus pitäisi ottaa osaksi seuraavan EU-komission ohjelmaa.
Yhteisvaluutta euroa perussuomalaiset pitävät Suomelle taakkana.
Perussuomalaisilla on tällä hetkellä kaksi meppiä Brysselissä: Teuvo Hakkarainen ja Pirkko Ruohonen-Lerner. Ruohonen-Lerner hakee puolueen riveissä jatkokautta, mutta Hakkarainen ei perussuomalaisten listoille enää kelvannut.
Perussuomalaiset aikoo asettaa vaaleihin yhteensä parikymmentä ehdokasta. Tähän mennessä julkistettujen ehdokkaiden joukossa on muun muassa puolueen kansanedustajia ja nuorisojärjestön jäseniä. Listalla on myös 17 päivää elinkeinoministerinä toiminut puolueen kansanedustaja Vilhelm Junnila. Puolueen varapuheenjohtaista parlamenttiin pyrkivät Sebastian Tynkkynen ja Mauri Peltokangas.
Juttua korjattu 24.4.2024 kello 13.00: Jutussa luki aiemmin, että kansanedustaja Vilhelm Junnila olisi toiminut ministerinä alle kaksi viikkoa. Junnila ilmoitti eroavansa ministerin tehtävistä oltuaan alle kaksi viikkoa ministerinä. Ero myönnettiin vasta myöhemmin, ja ministeripäiviä Junnilalle kertyi 17.