Neljä pientä varsinaissuomalaista kuntaa tekee jotain sellaista, mitä muut kunnat Suomessa eivät ole vielä keksineet.
Kaarina, Paimio, Sauvo ja Lieto ovat palkanneet varautumissuunnittelijan, joka huolehtii yhteisesti kaikkien neljän kunnan valmistautumisesta poikkeusoloihin.
Vastaavaa käytäntöä ei muualla ole.
Tehtävään valittu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmiusasiantuntija Samu Ekroos aloittaa työssä elokuun alusta.
– Yleisen turvallisuuskulttuurin luominen on keskeistä. Toivon myös, että pystymme laajentamaan yhteistyötä ja saamme materiaaliresurssit käyttöön yli kuntarajojen, hän sanoo.
Varautuminen parantunut
Venäjän hyökkäys Ukrainaan, koronapandemia, koulusurmatapaukset, hybridivaikuttaminen ja laajat sähkökatkot ovat nostaneet kuntien kiinnostusta poikkeusoloihin varautumiseen.
– Viime aikojen tapahtumat ovat johtaneet siihen, että kunnissa varautumisen taso on keskimäärin selvästi parantunut, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen.
Valmiuslaki edellyttää, että jokaisella kunnalla on jonkinlainen valmiussuunnitelma poikkeusoloja varten.
Koska pienillä kunnilla ei ole varaa palkata ammattilaista hoitamaan asioita, on varautumisesta yleensä vastannut kunnanjohtaja tai muu virkamies oman toimensa ohella.
– Se kertoo riskistä, että yhtenäisiä periaatteita ei ole välttämättä olemassa. Voi olla hyvin hajanaista riippuen, millä tulokulmalla mikäkin kunta on toiminut, sanoo valmiusasiantuntija Samu Ekroos.
Tällä hetkellä Suomessa on alle kolmekymmentä päätoimista varautumisssuunnittelijaa.
Ari Korhonen uskoo, että Kaarinan malli voisi hyvinkin olla tulevaisuutta myös muualla Suomessa.
– Varmasti kunnat ovat kiinnostuneet siitä, miten tämä toimii. Tällainen työntekijä voi tarttua asioihin, jotka kunnassa koetaan heikkouksiksi.
Ammattilainen auttaa
Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta sanoo, että erityisesti itärajalla turvallisuus kiinnostaa suuresti. Siellä on paljon pieniä kuntia, ja vieressä arvaamaton suurvalta. Virta on jo käynytkin Itä-Suomessa esittelemässä Kaarinan mallia.
– Varautumistilanne on muuttunut. Nyt halutaan varautua kaikella tavalla paremmin kuin aikaisemmin.
Kuntaliiton Ari Korhonen sanoo, että kunnissa pitää varautua monenlaisiin kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin. Kuntalaisten arjen pitää sujua, vaikka olosuhteet olisivat mitkä.
Ruokaa, lääkkeitä, vettä ja lämpöä pitää olla tarjolla.
– Tällä hetkellä korostuvat evakuointisuunnitelmat, väestönsuojeluun liittyvät suunnitelmat ja niihin liittyvä yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden väillä.
Harri Virta uskoo, että varautumissuunnittelijan palkkaaminen kahden vuoden määräajalla tuo turvaa kuntalaisten arkeen.
– Tähän mennessä varautumissuunnitelmat on tehty ja riskejä analysoitu, mutta hyvin kotikutoisella tavalla. Nyt saamme ammattilaisen mukaan.