Ajatellut, että vaihtaisi ammattia. Minun piti muuttaa maailmaa lauseillani, mutta sitten saavutin keski-iän.
Eikö kirjoittaminen on pelkkää reunahuhuilua kutistuvalle yleisölle, työtä jonka kohta hoitaa tekoäly? Se on kyllä kaikin tavoin kiva älynmuoto, se ei kerjää leipää eikä ulosta stressiperäistä verta.
Miettinyt että yrittäisi kansanedustajaksi, vaaliteltalla syöttäisi vaalikarjalle lihatonta rokkaa heidän omista kestoämpäreistään ja lupaisi tehdä kaikkensa, ettei koko kinker’piiriin tulisi ainuttakaan uutta investointia tai siltarumpua.
Sanoisi, että kaikkea on aivan liikaa, moottoritien toinen puoli voidaan aivan hyvin metsittää. Päästään vähemmällä, säästyy rahaa. ”Sanoinko jo että kannatan nykyistä syvempää talouslamaa?”
En välttämättä etenisi kovin pitkälle, vaalirahoitus jäisi ohuelle ja kansa olisi eittämättä sitä mieltä, että rokka ilman pulttipyssyllä suoritettua rituaalitappoa saa aterian maistumaan yhdentekevältä.
Toistaisi Fransiscuksen sanat: ”Niin kauan kun maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa.”
Parempi kun ryhtyisi papiksi, saarnaisi posket hehkuen paremmasta maailmasta ja nykyisestä synninperkeleestä. Viittilöisi lampaitaan kohti Fransiscus Assisilaista. Pyytäisi ensin myymään omaisuutensa ja antamaan rahat köyhille, sitten riisuuntumaan. Sen verran voi jättää vaatteita, ettei jäädy pakkasiin.
Kertoisi että ihmisen tehtävä on kilvoitella, luopua ja rakastaa.
Lupaisi että parempi aika koittaa viimeistään siellä jos ei täällä, ja toistaisi Fransiscuksen sanat: ”Niin kauan kun maailmassa on lapsia, kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa.”
Tai perustaisi samointein lahkon. Niin Tornionlaaksossa on tapana tehdä, kun yhteiskunnallinen tilanne rupeaa kunnolla jurppimaan. Kaivaisi historian maakuopista mettänväen, haltiat ja henget, huudattaisi porukan liikutuksiin karhunvoimalla.
Tekisi luonnosta uudelleen pyhän ja ottaisi Nasaretilaiselta vain kesäkenkämuodin ja fundeeraukset kohtuudesta.
Söisi pitkätukkana sieniä ja tekisi pieniä matkoja toispuoleisiin. Ennen trippiään vakuuttaisi saarnamiehen varmuudella, että tämä arktinen tomumajamme on geneettisesti sopeutunut paljon paremmin psilosybiineihin kuin alkoholiin:
”Sienet vievät retkelle, viina linnaan.”
Kertoisi lapsille kauhean esimerkin siitä, mitä voi käydä jos viittaa ahkerasti tunnilla ja osoittaisi sormella itseään.
Voisi sitä pestä aivoja opettajanakin. Astuisi joka aamu luokan eteen ja ilmoittaisi, että ruvetaanpa tissiposket hommiin, mutta muistakaa, että seitsemänpuoli ehdottomasti riittää.
Kannustaisi lapsia kouluttautumaan omavaraopistossa ja tekemään työuransa vapaaehtoistyössä, kaikki muu on silkkaa systeemioksennusta.
Tolkuttaisi, että älkää missään nimessä ottako todesta mitä opetan, sillä edustan järjestelmää ja järjestelmän tehtävänä on tehdä teistä tahdotonta karjaa, jota voi ohjailla mielin määrin.
Kertoisi lapsille kauhean esimerkin siitä, mitä voi käydä jos viittaa ahkerasti tunnilla ja osoittaisi sormella itseään.
Kun lukija moittisi tekstiäsi umpipoliittiseksi, ihmettelisi miksi joku vielä lukee, kun on Tiktok.
Tai voisihan sitä heittäytyä kirjailijaksikin, sillä tavalla kunnolla. Tekisi viimeisen liikun. Suorituksen alkuasento on polvillaan, kädet rentoina. Pää retkottaa rintaa vasten, asentovirhe on peräisin apurahojen kerjäämisestä ja kestomasennuksesta.
Ponnistaisi ja läsähtäisi naamalleen mutaan. Makaisi siinä ja jos kädet yltäisivät näppäimistölle, kirjoittaisi riippumattomana ja vapaana.
Keskittyisi ensitöikseen kirjoittamaan itsensä unohdukseen.
Ja kun lukija moittisi tekstiäsi umpipoliittiseksi, ihmettelisi miksi joku vielä lukee, kun on Tiktok.
Kun luottolukija ärjäntelisi, että mesoat kuin lestatiosaarnaaja ja että älä yritä opettaa, liikuttuisi kehusta.
Ja kun kustantamo sanoisi, että käsikirjoitus on keskitasoa ja keskeneräinen, kiljahtaisi riemusta: ”Niin kuin kaikki inhimillinen!”
Ja kun tajuaisi, ettei 141 euron kuukausitulojen takia pystyisi omistamaan mitään eikä matkustamaan mihinkään, tuntisi pelkkää rakkautta elonkirjoa kohtaan.
Pekka Juntti
Kirjoittaja on kirjailija ja vapaa toimittaja pohjoisesta.