Saaristomeren tilan kohentamiseksi etsitään uusia ratkaisuja.
Taustalla on Saaristomeri-ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää vesistöjen ravinnekuormaa. Ohjelman pilottijakso käynnistyi eilen Aurajoen ja Paimionjoen sekä Kemiönsaaren alueilla.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) vierailivat tiistaina Kaarinassa ammattiopisto Liviassa keskustelemassa Saaristomeri-ohjelmasta yhdessä muun muassa viranomaisten ja maatalouden sekä elintarviketeollisuuden edustajien kanssa.
Ministeri Kai Mykkänen toivoo pilottijakson poikivan aidosti uusia ratkaisuja ravinnepäästöjen hillitsemiseksi. Niitä voisivat olla esimerkiksi eläinlannan entistä tehokkaampi uudelleen käyttö maataloudessa tai rantaruovikoiden poistaminen ja hyötykäyttö.
– Ehkä vähän motivaatiota vievä asia on ollut se, että vaikka Saaristomeren eteen on tehty työtä pitkään, niin joka vuosi uutisoidaan, että meressä on taas sinilevää. Nyt palastelemme tätä työtä vähän pienempiin alueisiin, eikä vain ammuta haulikolla ja katsota, mitä meressä tapahtuu. Nyt katsotaan, mitä Paimionjoen ja Aurajoen osalta osaamme nyt sanoa fosforin ja typen osalta, ja minkälainen tilanne voisi olla kymmenen vuoden päästä.
– Ajatuksena on, että saisimme mitattavia tuloksia ja muutosta aikaan. Silloin voisimme osoittaa kannustavasti niin alkutuotannolle, elintarviketeollisuudelle ja asukkaille, että näillä teoilla on väliä, Mykkänen sanoo.
Saaristomeri on Suomen häpeätahra
Ammattiopisto Liviassa Kaarinassa vieraillut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korostaa, että Saaristomeren tilan parantaminen tulee näkymään positiivisesti myös esimerkiksi maataloudessa.
– Tälläkin tilalla on biokaasulaitos, jonka avulla lannasta saadaan ravinteet takaisin peltoon, missä niitä tarvitaan. Voisi sanoa, että näin maatalous tulisi yhä omavaraisemmaksi. Se näkyisi tuottajalla ihan viivan alla, Essayah toteaa.
Saaristomeren heikko tila on tahra Suomen rekisterissä. Vuonna 1992 Itämeren suojelukomissio HELCOM listasi Itämeren suurimpia kuormituslähteitä eli hot spoteja. Tuolloin kohteita kertyi 162, ja niiden tuli olla puhdistettu vuoteen 2018 mennessä. Saaristomeri pysyy kuitenkin edelleen listalla.
Ministeri Essayah haluaisi saada Saaristomeren pois HELCOMin listalta mahdollisimman nopeasti. Hän kuitenkin muistuttaa, että koko Itämeren tilanne vaikuttaa myös Saaristomereen. Esimerkiksi aiemmin keväällä kovat tuulet toivat ravinteita Suomen vesille Puolan suunnalta.
– Meidän pitää saada kaikki Itämeren rantavaltiot sitoutettua yhteiseen työhön. Puolassa on tehty kipsikäsittelyä pienessä mittakaavassa ja se on erittäin hyvä avaus, Essayah sanoo.