Suomen kausitasoitettu bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttia loka-joulukuusta, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
Luvut villitsivät suomalaisekonomistit.
– Niin hyviä uutisia, että tohdinko uskoa, riemuitsi Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen X:ssä.
– TAANTUMA ON OHI! Ehkä pienetkin kirjaimet olisivat riittäneet tässä vaiheessa, mutta yhtä kaikki eka kvartaali on maaliskuun lakkopudotuksesta huolimatta näiden tietojen valossa odotettua parempi, ja näkymä vuoden loppua kohti elpyvä, OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen julisti X:ssä.
– Mitä talouskasvuun tulee, niin toki luvut tukevat sitä, että taantuma alkaa olla ohi, mutta ne ovat ennakkotietoja ja tarkentuvat matkan varrella, Heiskanen korostaa.
Vieläkö on syitä synkistellä?
– Suomessa on synkistelty vähän liikaakin siihen nähden, mikä on yleinen tilanne meidän vientimarkkinoillamme. Luvut tukevat nyt sitä, että talous on vakaantumassa ja linjassa sen kanssa, että kääntyy parempaan suuntaan, joten toivottavasti myös liiallinen pessimismi alkaisi haihtua, Heiskanen painottaa.
Heiskasen mukaan kuitenkin siihen, että taloudella oikeasti menee hyvin, kuluu jonkin verran aikaa. Monet asiat reagoivat viiveellä talouden tapahtumiin ja käänne tapahtuu myöhemmin.
– Joten oikeastaan vasta kenties ensi vuonna laajemmin aletaan nähdä, että talous on elpynyt ja taantuma selkeästi jäänyt taakse. Nyt ollaan vasta alkumetreillä siinä, että tilanne alkaa kääntyä parempaan suuntaan.
Palvelualat vetivät
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan taloustilanne kohenee loppuvuotta kohden ja edelleen ensi vuonna. Tänä vuonna talouskasvu jää silti kokonaisuutena matalaksi. Ennustepäällikkö Päivi Puonti selittää lievää kasvuplussaa palvelualojen vedolla.
– Palvelualat ovat pysyneet kasvussa siinä mielessä, että palvelut ovat kompensoineet jalostamisen ja rakentamisen heikkoutta. Palvelualat on sen verran iso osa Suomen taloutta ja bruttokansantuotetta, että ne parantavat koko talouden lukuja, Puonti arvioi.
Heikko lakkomaaliskuu
Työpäiväkorjatun sarjan mukaan bruttokansantuote oli tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Maaliskuun työpäiväkorjattu tuotanto väheni 0,8 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen, ja kausitasoitettu tuotanto väheni prosentin verran helmikuusta.
– Lakkomaaliskuu oli heikko, mutta alkuvuosi kohtalainen. Jos BKT pysyisi loppuvuoden samalla tasolla, niin koko vuoden BKT:n muutos olisi -0,5 prosenttia, kommentoi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki X:ssä.
Työllisten määrän ennakoidaan kasvaneen tammi-maaliskuussa 0,7 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattua työpäiväkorjattua nousua on 0,6 prosenttia.
OP-ryhmän Heiskasen mukaan talouskasvun piristyminen alkaa heijastua työmarkkinoille selvemmin työttömyyden laskuna ja työllisyyden kohentumisena yleensä vähintään puoli vuotta suhdannekäänteestä.
– Oikeastaan se on pikemmin ensi vuoden asia, että työmarkkinoilla tilanne on alkanut parantua siitä, mihin se taantuman aikana heikkeni.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan ennakkotietoihin.
Klo 14.42. Lisätty Reijo Heiskasen ja Päivi Puontin kommentit.
16.5. klo 9.45. Lisätty audio.