Keväisin irralleen päästetyt koirat aiheuttavat ongelmia Pohjois-Lapissa.
Irtokoirat aiheuttavat vuosittain suuria vahinkoja porotalouteen sekä muille metsän eläimille. Koirien kerrotaan jopa tappaneen poroja repimällä niitä tai ajamalla niitä vaarallisiin paikkoihin. Lisäksi tiineenä olevat vaatimet eli naarasporot voivat saada keskenmenon pelkästään siitä, jos ne säikähtävät koiraa ja ryntäävät karkuun.
Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta elokuun puoliväliin asti, jotta luonnoneläimillä olisi rauha niiden lisääntymisajan.
Muttusjärven paliskunnassa, Inarijärven pohjoisosissa törmätään irtokoiriin usein, kertoo paliskunnan poroisäntä Osmo Seurujärvi.
Hänen kokemuksensa mukaan kaikki koiravahingot eivät kantaudu poronhoitajien korviin.
– Kun ihmiset tulevat lomalle, niin he päästävät koirat irti eivätkä huolehdi niistä. Monesti myös sanotaan, että koira karkasi. Vakuutus ei korvaa, jos koira on ollut tietoisesti irti, kertoo Seurujärvi.
Seurujärvi on monesti todistanut, kuinka koiranomistajien mukaan poroista piittamaton koira on lähtenyt porojen tai muiden eläinten perään. Tänä vuonna hän näki, kun koira tappoi hirvasporon.
Kevät on porojen kannalta vaarallisinta aikaa, kun poro uppoaa koiraa kantavaan hankeen, eikä silloin pääse nopeasti pakoon.
Irrallaan juoksevat koirat aiheuttavat jonkin verran ongelmia myös syksyisin metsästyksen yhteydessä.
– Silloin poro pääsee nopeasti juoksemaan karkuun. Koira ei saa onneksi sitä niin helposti kiinni, toteaa Seurujärvi.
Löytöeläintarhan omistaja kiitollinen yhteistyöstä poronhoitajien kanssa
Jos irtokoira jahtaa poroja koirien kiinnipitoaikana, eikä sitä saa kiinni, tai ole muita keinoja estää sitä vahingoittamasta poroja, poronhoitajalla on poronhoitolain mukaan oikeus tappaa koira. Mikäli koiran saa kiinni, se pitäisi viedä lähimpään löytöeläintarhaan.
Ivalolainen Nina Lager avasi oman löytöeläintarhansa vuonna 2017. Tänä aikana hän on tehnyt tiivistä yhteistyötä poronhoitajien kanssa.
Lager on kiitollinen poronhoitajille, kun he tuovat irtokoiria tarhaan.
– En anna poroja juoksuttanutta koiraa takaisin omistajalleen ennen kuin omistaja on sopinut asiasta poronhoitajien kanssa, jotta tilanne ei eskaloituisi.
Tilanne on kuitenkin parantunut siitä, kun Lager aloitti tarhatoiminnan. Ensimmäisen kuukauden aikana hänelle tuotiin yli 50 koiraa ja kaksi kissaa. Nykyään kuukaudessa tuodaan enää muutamia koiria.
Monesti hänelle tuodut koirat ovat ulkopaikkakuntalaisten omistamia.
– He näkevät täällä hienot metsät ja tunturit, mutta eivät ole harjoittelleet koiran luoksetuloa tarpeeksi. Siinähän se valmis soppa on. Toivoisin, että mökkien vuokraajat ja hotelliomistajat tiedottaisivat ihmisiä tarpeeksi siitä, että koiralla ei ole oikeutta terrorisoida metsän eläimiä.
Jos vahinkoja pääsee tapahtumaan, koiranomistajalla on aina velvollisuus korvata kaikki mahdolliset kulut, mitä vahingosta on voinut tulla. Laskusta voi tulla tuhansien eurojen suuruinen, jos koira lähtee jahtamaan esimerkiksi porotokkaa.
Omistajan velvollisuuksiin kuuluu myös lain mukaan lunastaa koira ja maksaa irtokoiran hoidosta, oli koira viety sitten löytöeläintarhaan, poliisille tai yksityishenkilölle. Nina Lager arvelee, että juuri se on vaikuttanut irtokoirien vähenemiseen.
– Maksamaan kun joutuu, niin alkaakin kiinnostamaan, että missä se oma koira pyörii, toteaa Lager.