Muddusjärven paliskunnan osakas Eero Morotaja istuu mönkijän selässä poroaitansa sisällä.
Hän vasottaa aitauksessaan porot, jotka eivät nouse tunturiin valtatokan mukana. Vasottaminen poroaitouksessa helpottaa myös korvamerkitsemisiä, kun vasat ovat valmiina aitauksessa.
Morottaja on juuri edellisenä iltana päästänyt aidasta kymmenen jo vasonutta vaamia vapaaksi.
– Yhtenä vuonna vasotin kaikki ja paltuin siihen hommaan, kun yötä päivää päivystän siellä aidalla, Morottaja nauraa.
Tämän vuoden vasaprosenttia Morottaja ei osaa vielä arvioida. Hankalan talven vuoksi Morottaja arvio, ettei tule pääsemään normaalilukemiin, eli noin 60-65 prosenttiin. Pienenä onnistumisena hän kokisi, jos vasojen suhteen päästään yli 50 prosenttiin.
Hankala syksy ja pitkä talvi
Viime kesä oli kuuma ja kuiva. Tämä myös osaltaan hankaloitti vuoden 2023 vasojen selviytymistä.
Kuumuuden vaikutus ei kuitenkaan ole niin suuri paliskunnissa, joissa on paljon suoalueita, kuten esimerkiksi Tiina Sanila-Aikion paliskunnassa Muddusjärvellä. Tunturipaliskunnissa, kuten Vätsärin ja Kaldoaivin paliskunnissa vasat jäivät kuumuuden vaikutuksesta pieniksi.
– Aikuiset porot pärjäävät vähän paremmin. Esimerkiksi Muddusjärvellä meidän palkisessa, kun on paljon suota, niin meillä kuivuus ja kuumuus ei vaikuta niin paljoa poroihin. Se on itseasiassa vähän parempi, kertoo Sanila-Aikio, joka on myös Saamelaispaliskunnat -yhdistyksen puheenjohtaja.
Osaan paliskuntien alueista lumi satoi syksyllä lämpimään maahan paikoitellen jo lokakuussa. Aikainen lumentulo ennen pakkasia vaikutti suoraan porojen ruokailuun talvella. Osa maasta oli homeessa tai paksun jääkerroksen alla, eivätkä porot pystyneet kaivamaan ruokaansa.
Mennyt talvi on ollut pitkä ja joiltain osin kova, jonka vuoksi vasaprosentti jäänee joissain paliskunnissa tavallista pienemmäksi Sanila-Aikio arvelee. Helmikuun suvikausi toi mukanaan hangen, jonka läpi porojen on vaikea kaivaa ruokaa. Helmi-maaliskuun vaihteessa ollut pakkasjakso myös näkyy poroissa.
– Ei se raavaissa poroissa, vaan vuongeleissa ja vasoissahan se näkyy heti, kun kovat pakkaset tulee, kertoo Morottaja.
Morottaja kertoo vasojen kunnon heikkenevän nopeasti pitkillä pakkasjaksoilla.
Toukokuun alkupuolella Morottaja keräsi eteläpuolen porot aidan sisälle. Aitauksessa hän ruokkii vaamet sekä korvamerkitsee uudet vasat ennen kuin päästää jo vasoneet vaamet vasoineen takaisin metsään.
– Kun vaami on ollut jo useamman viikon siinä aidan sisällä, niin piru se sieltä lähe kun viemällä pois, Morottaja naurahtaa.
Pedot poronhoitajan päänvaivana
Petoeläinkorvauksista on viime vuonna leikattu 26 prosenttia. Kaiken kaikkiaan korvauksiin on varattu 7 500 000 €, ja se ei tule Sanila-Aikion mukaan riittämään kattamaan petoeläinten aiheuttamia vahinkoja.
– Esimerkiksi Sallivaarasta löytyi paljon susien tappamia poroja ja enemmän vasoja, Sanila-Aikio muistelee, kun pedot tappoivat 370 poroa pelkästään Sallivaarassa.
Susien määrä on Sanila-Aikion mukaan lisääntynyt viime vuosina. Tämän näkee toistuvista porokuolemista pohjoisen paliskuntien alueilla.
Morottaja kertoo myös paliskunnan pohjoispuolella olevan petoeläimiä enemmän kuin eteläpuolella.
– Siellä ei ole mitään muuta kuin poroja ja petoja, niillä on tilaa siellä niin paljon. Eteläpäässä on asutusta ja teitä, Morottaja selventää.
Susien lisäksi porojen kanssa ovat ottaneet yhteen myös karhut, ahmat ja tänä vuonna myös ilvekset.