Päättyvällä vaalikaudella Euroopan parlamentissa on istunut 14 edustajaa Suomesta. Heistä puolet on joko Helsingin seudulta tai Uudeltamaalta.
Kesäkuun EU-vaaleissa suomalaismeppien määrä kasvaa 15:een.
Vaikka europarlamenttivaaleihin on enää kolme viikkoa, Kokkolan torilla vaalihuumasta ei ole tietoakaan.
Vaalimainostelineet ammottavat tyhjyyttään ja kahvipöytäkeskusteluissa pyörivät aivan muut aiheet kuin EU-vaalit.
Torikauppias Hilkka Typpi myöntää, että nämä vaalit eivät valtavasti kiinnosta. Hän on kuitenkin menossa äänestämään ja oma ehdokaskin on valittu.
Äänen saa entuudestaan tuttu henkilö omasta vaalipiiristä.
– Uskon, että hän pystyy edistämään myös meidän alueen asioita.
Äänestäjän kannalta parlamentaarikon asiaosaaminen on keskiössä
Väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen Tampereen yliopistosta arvioi, että edustajan kotipaikalla voi olla jonkin verran vaikutusta hänen työhönsä parlamentissa. Hän tuntee omalle alueelleen tärkeitä kysymyksiä ja voi luontaisesti edistää näitä asioita.
Suomen edustajien mahdollinen keskittyminen pienelle alueelle esimerkiksi Etelä-Suomeen voisi näkyä siten, että he saattaisivat painottaa kaupunkiseutujen asioita.
Lehtinen ei kuitenkaan ole huolissaan, vaikka tällainen vaihtoehto toteutuisi.
– Katsoisin enemmän parlamentaarikon omaa asialistaa ja sitä, mitkä asiat hänelle ovat tärkeitä. Eteläsuomalainen edustaja voi aivan hyvin edistää Pohjois-Suomelle tai itäsuomalaisille merkittäviä kysymyksiä. Alueellinen edustavuus parlamentissa ei tässä mielessä ole välttämätöntä, vaikkakin se totta kai olisi suotavaa.
Äänestäjälle ehdokkaan kotipaikalla voi kuitenkin olla merkitystä.
– Läheltä omaa kotiseutua oleva ehdokas koetaan helposti läheisemmäksi. Puolueetkin huomioivat tämän ehdokasasettelussaan. Sen vuoksi ehdokkaita on asetettu eri puolilta Suomea eikä keskitetysti vain joltain tietyltä alueelta.
Euroopan parlamentissa käsitellään suuria asiakokonaisuuksia eikä yksittäinen edustaja pysty välttämättä valtavasti edistämään omalle maakunnalleen tai kotiseudulleen tärkeitä asioita. Yhteistyöllä se onnistuu paremmin.
– Jos edustaja on pätevä, aktiivinen ja osaa verkostoitua hyvin, hän voi löytää omasta ryhmästään sopivia kumppaneita eri puolelta Eurooppaa. Heidän kanssaan on mahdollistaa ajaa paremmin asioita, jotka ovat hyödyksi myös omalle alueelle, pohtii Johannes Lehtinen.
”Parlamentissa kotipaikalla ei ole merkitystä”
Kokkolan torille aamukahville saapunut Pekka Kalliokoski paljastaa, että edessä olevat EU-vaalit eivät ole juurikaan käyneet mielessä.
Se on selvää, että hän käy äänestämässä.
– Ihan jo periaatteen vuoksi.
Kalliokoskelle ehdokkaan kotipaikalla ei tällä kertaa ole merkitystä.
– Löysin oman puolueeni ehdokaslistan tänä aamuna enkä aio äänestää niin sanotun oman vaalipiirini ehdokasta. Näissä vaaleissa ei ole tärkeää mistä ehdokas on kotoisin.
Samoilla linjoilla on tuttuja tapaamaan tullut Arto Lappalainen.
– Ehdokkaan kotipaikka ei ole nyt tärkeä. Enemmän ratkaisee hänen poliittinen kantansa ja mistä puolueesta hän on.
Äänestämistään EU-vaaleissa pohtiva Lappalainen ei usko, että europarlamentaarikko voi juurikaan ajaa oman alueensa etua.
– Siellä tehdään isompia päätöksiä.
Omalla taustallakin on merkitystä
Pitkään Vaasan vaalipiirin kansanedustajana toiminut Miapetra Kumpula-Natri on ollut kymmenen vuoden ajan Euroopan parlamentin jäsen.
Hänen mukaansa parlamentissa päätetään asioista, joiden mittakaava on Suomea tai yksittäistä vaalipiiriä suurempia. Tästä huolimatta edustajan omalla taustalla ja kotipaikalla on merkitystä.
– Kokemuksestani esimerkiksi Vaasan energiaklusterin tai biotalouden mahdollisuuksien kanssa on ollut hyötyä valiokuntatyöskentelyssä. Olen voinut vaikuttaa näihin asioihin.
Äänestäjille yhden vaalipiirin EU-vaaleissa on alueellisuutta tärkeämpää se, että ehdokas ja hänen arvomaailmansa tunnetaan, uskoo Kumpula-Natri.
– Ihmiset ovat voineet seurata ehdokkaan toimintaa useamman vuoden ajan. Silloin on helpompi punnita, että meneekö hänen kauttaan Suomesta eteenpäin oikeanlaiset terveiset. Äänestäjän pitää valita se politiikko, joka tekee häntä miellyttävää politiikkaa.