Suomi hakee Yhdysvaltain tukea Naton maavoimien alaesikunnan saamiseksi juuri Suomeen. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) vierailee tällä viikolla Yhdysvalloissa.
Vierailun tarkoituksena on keskustella muun muassa USA:n ja Suomen puolustusyhteistyön syventämisestä ja Naton läsnäolosta Pohjois-Euroopassa. Agendalla on muun muassa se, miten esikuntarakenteet järjestetään vastaisuudessa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Matkansa aikana Häkkänen tapaa ainakin Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austinin, laivastoministeri Carlos Del Toron ja transformaatioesikunnan komentaja, kenraali Philippe Lavignen.
Häkkäsen mukaan alaesikunnan sijoittamiselle Suomeen on vahvaa puoltoa. Hän on käynyt neuvotteluja muun muassa muiden puolustusministerien ja Naton sotilasjohdon kanssa.
Viime kädessä päätös on poliittinen.
– Olen luottavainen siitä, että asia on oikealla raiteella. Senkin takia tästä keskustellaan myös USA:n kanssa. Pyrimme saamaan liittokunnan suurimman maan näkemään meidän näkökulmamme.
Häkkäsen mukaan alaesikunnan sijoittamista puoltaa Suomen pitkä maaraja Venäjän kanssa ja kansallinen puolustuskyky.
Häkkänen: Norfolkin vahvistamiseen tarvitaan resursseja
Matkansa aikana Häkkänen vierailee myös Norfolkissa. Maavoimien alaesikunnan lisäksi Suomi havittelee pysyvää paikkaa Naton Norfolkin esikunnan alaisuudessa.
Tällä hetkellä Suomi on Hollannissa sijaitsevan Brunssumin alueellisen operaatioesikunnan alla.
Esikuntarakennetta on valmisteltu Natossa. Päätöksiä on odotettu syntyvän kevään aikana.
Esimerkiksi tasavallan presidentti Alexander Stubb on kertonut Suomen tavoittelevan sitä, että kaikki Pohjoismaat olisivat Natossa juurikin Norfolk-ryhmässä.
Siinä missä Baltian maat kuuluvat Brunssumin esikuntaan, esimerkiksi Norja on Norfolkissa.
Puolustusministeri Häkkänen painottaa, että Suomi haluaa edelleen Norfolkiin. Hän aikoo keskustella esikunnan tolasta myös USA:n puolustusministerin ja laivastoministerin kanssa.
Häkkänen toivoo Suomen voivan siirtyä Norfolkin alle mahdollisimman nopeasti. Siirtyminen on mahdollista vasta, kun Norfolk on riittävän vahva vastaanottamaan Suomen ja Ruotsin.
– Se edellyttää, että kaikki Norfolkin alle tulevat maat antavat riittävästi resursseja Norfolkin vahvistamiseksi. Tarvitaan upseerien koulutusmäärien nostoa ja selkeitä lupauksia siitä, kuinka monta upseeria ja paljonko rahoitusta kukin maa lupaa. Pohjoismaat ovat toki tässä keskeisessä roolissa, Häkkänen painottaa.
Komentorakenteesta tarvitaan myös Naton puolustushallintojen ja valtioedustajien päätös.
– Kun Natossa on tämä pohjoinen, keskinen ja eteläinen puolustussuunta, on selvää, että pohjoisen puolustussuunnan vahvistumisesta käydään keskustelua eri maiden kanssa. Näissä on tiettyjä painotuksellisia eroja, Häkkänen muotoilee.
Saksan merivoimien komentaja Jan Christian Kaackin mukaan Saksa olisi saamassa Naton alueellisen merivoimien johtoportaan Itämerelle, Rostockiin. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.
Häkkänen ei lähde kommentoimaan Saksan lausuntoja ”neuvottelujen herkkyyden takia”. Häkkäsen mukaan tilanne on vielä auki.
Häkkäsen mukaan esimerkiksi se, että Saksa on Brussumin pääesikunnan alla ei ole este. Alaesikunnan mahdolliseksi sijoituspaikaksi on uumoiltu myös Ruotsia.
– Esikunnan sijainti ei ole varsinaisesti olennaisin kysymys vaan miten Itämeren puolustus järjestetään. Se on Suomelle olennaisin kysymys.
Seuraava tärkeä etappi on kesäkuun Naton puolustusministerien kokous. On kuitenkin mahdollista, että aikataulu vielä venyy. Heinäkuussa järjestetään Nato-huippukokous Washingtonissa.
–Jos asiat eivät vielä silloinkaan tule valmiiksi, pidämme koko ajan painetta yllä. Kevään aikana olemme tehneet kovan työn tavoitteidemme viemiseksi eteenpäin. Olen luottavainen, että asiat etenevät, Häkkänen päättää.