Pohjanlahdella kartoitetaan imutyhjennyslaitteiden verkostoa.
Tarkoituksena on selvittää Kristiinankaupungista Tornioon asti ulottuvalla alueella, missä kunnossa laitteet ovat ja tarvittaisiinko uusia laitteita. Kartoituksen kohteena on Pohjanlahden alueella kolmisenkymmentä kuntaa.
Veneilijät tyhjäävät satamissa tai merellä oleviin laitteisiin veneidensä septi- ja pilssivedet eli muun muassa käymäläjätteet. Suoraan mereen tyhjääminen on ollut kiellettyä vuodesta 2005 lähtien.
Veneilyn merkitys ei ole Merenkurkussa ravinnekuormittajana suuri, mutta se aiheuttaa silti kuormituspiikkejä erityisesti kesäkuukausina.
– Meillä on varsinkin Vaasan ja Kokkolan edustalla hyvin matalat rannat, ja vaikutukset kertautuvat, kun on matalat vedet, kertoo aluekoordinaattori Jukka Lundell Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksestä.
Lundell muistuttaa myös, että alueella veneilyssä pitää huomioida myös Kalajoelle tuleva uusi vierasvenesatama.
– Kalajolle on tulossa iso 150-paikkainen vierasvenesatama, ja se tulee väistämättä lisäämään veneilyä myös Kokkolan ja Vaasan alueella.
Ajantasainen kuva verkostosta
Kaksivuotisen hankkeen toteuttaa Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys. Tänä aikana pyritään muodostamaan ajantasainen kuva Pohjanlahden imutyhjennyslaiteverkoston kattavuudesta.
Ensin yhdistys kartoittaa yhteystietoja ja laitteiden sijainteja, mutta tietoa halutaan myös vesillä liikkuvilta.
– Tehdään kyselyt venekerhoille, purjehdusseuroille ja veneilijöille. Kartoitetaan sitä kautta, mikä on olemassaoleva tilanne ja mihin laitteita olisi toiveissa saada lisää, kertoo Lundell.
Kartoitus näyttää, onko verkostossa aukkoja. Lundellin mukaan Vaasan edusta on ollut esillä paikkana, jonne olisi tarpeellista saada toinen merellä kelluva septintyhjennyslaite. Tällä hetkellä tällaisia löytyy yksi.
– On arvioitu, että neljän ihmisen vessatuotokset antavat kahdessa päivässä kasvupotentiaalin 20 kilogrammalle rehevöittävää levää. Kun imutyhjennyslaitteet toimivat ja niitä on tarpeeksi, ihmisten on helpompaa tehdä ympäristön kannalta oikeita valintoja.
Hanke saa rahoitusta Etelä-Pohjanmaan ely-keskukselta Vesi- ja ympäristönhoidon edistämisen sekä Vesiensuojelun tehostamisohjelmista. Hanke päättyy marraskuussa 2025.