Kesäkuun eurovaaleissa suomalaiset äänestävät Euroopan parlamenttiin kansallisia puolueita ja heidän ehdokkaitaan, mutta yhden suomalaismepin sana ei Brysselissä vielä paljon paina.
Yhteensä Euroopan parlamenttiin valitaan kesäkuussa 720 jäsentä, Suomesta läpi pääsee useimmiten korkeintaan neljä ehdokasta puoluetta kohti.
Saadakseen lisää vaikutusvaltaa europarlamentaarikot kaikista 27 jäsenmaasta ryhmittyvät Euroopan tasolla ja parlamentissa suuremmiksi poliittisiksi joukkueiksi.
Europarlamentti toimii kuitenkin monella tapaa eri lailla kuin vaikkapa Suomen eduskunta. Se ei ole jakautunut oppositioon ja hallitukseen, eikä päätöksentekoa viitoita kauden alussa enemmistön turvin laadittu hallitusohjelma.
Enemmistö neuvotellaan aina uudestaan ja erikseen jokaisessa lainsäädäntöhankkeessa ja asiakysymyksessä.
Tässä jutussa avataan, millaisessa joukossa suomalaismepit EU-tasolla vaikuttavat ja tekevät äänestyspäätöksensä.
Tällaisissa ryhmissä mepit toimivat parlamentissa
Useimmat suomalaiset puolueet kuuluvat EU-tasolla samoja tavoitteita ja arvoja jakaviin ”kattopuolueisiin”, jotka laativat eurovaaleja varten omat ohjelmansa ja tavoitteensa tulevalle kaudelle.
Esimerkiksi pääministeripuolue kokoomus ja kristillisdemokraatit kuuluvat Euroopan laajuiseen Euroopan kansanpuolueeseen (EPP), SDP taas Euroopan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen (PES).
Vaalituloksen jälkeen näiden kattopuolueiden mepit ryhmittyvät parlamentissa yhteisiin ryhmiin. Osan puolueista voi olettaa jo nyt saavan kokoon itsenäisen oman parlamenttiryhmänsä.
Uuden parlamenttiryhmän muodostaminen edellyttää kuitenkin sitä, että se saa taakseen ainakin 23 edustajaa vähintään neljäsosasta EU-jäsenvaltioita.
Kaikilla europuolueilla ei kuitenkaan riitä jäseniä oman ryhmän muodostamiseen. Tämän vuoksi pienemmät puolueet, jotka löytävät tarpeeksi yhteisiä nimittäjiä, yhdistävät voimansa löyhempien ryhmien muodostamiseksi.
Tällä hetkellä parlamentissa toimii seitsemän ryhmää, joista suomalaiset ovat edustettuna kuudessa.
Klikkaamalla alla olevia puolueita voit tutustua heidän parlamenttiryhmiinsä sekä eurooppalaisten kattopuolueiden vaalitavoitteisiin. Grafiikassa ovat mukana vain eduskuntapuolueet.
Ryhmittymiin kuuluu myös sitoutumattomia europarlamentaarikoita, joilla ei ole taustallaan europuoluetta. Toiset ovat jääneet vapaaehtoisesti myös ryhmittymien ulkopuolelle, osaa mepeistä taas ei ole kelpuutettu osaksi mitään ryhmää.
Liike Nytin ehdokkaat eivät ole koskaan päässeet europarlamenttiin, eikä puolueella näin ollen ole myöskään valmista ryhmää parlamentissa. Puolueen puheenjohtajan Hjallis Harkimon mukaan puolueen meppi liittyisi kuitenkin valituksi tultuaan EPP-ryhmään.
Koolla on väliä, mutta yhteistyö ratkaisee
Euroopan parlamentin ryhmät ovat väistämättä ja monella tapaa sisäisesti jakautuneempia esimerkiksi suomalaisiin puolueisiin verrattuna.
Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen professorin Johanna Kantolan mukaan ryhmien koolla on toki väliä, mutta paljon merkitystä on myös sillä, miten ryhmä kykenee käyttämään hyväkseen joukkovoimaansa ja tekemään yhteistyötä muiden kanssa.
Ryhmät pyrkivät aina muodostamaan erinäisiin poliittisiin kysymyksiin yhteisen kannan, mutta jäseniä ei ole mahdollista pakottaa äänestämään tietyllä tavalla.
Esimerkiksi keskusta kuuluu parlamentissa liberaaliin Renew-ryhmittymään, vaikka Suomessa puolue mielletään pikemminkin arvokonservatiiviseksi.
Kantolan mukaan myös puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko vaikuttaa kipuilevan liberaalin leiman kanssa.
– Keskusta ei ole yhtä integraatiomyönteinen tai valmis lisäämään EU-valtaa kuin sen parlamenttiryhmä. Myös arvopuoli on jossain määrin erilainen, Kantola sanoo.
Osalle Suomen kokoomusmepeistä kotiryhmä EPP taas saattaa hänen mukaansa olla etenkin tasa-arvokysymyksissä liian konservatiivinen.
Venäjämielisyys jakaa sekä vasemmistoa että oikeistoa
Parlamentin vasemmistoryhmä sen sijaan on Kantolan mukaan harvinaisen jakautunut sisäisesti.
Tällä kaudella railoa jäsenten välillä on kasvattanut entisestään suhtautuminen Venäjään. Ryhmän valtapuolue, josta Suomen vasemmistoliitto on hiljattain eronnut, vaatii muun muassa Venäjän ja Ukrainan välisten rauhanneuvotteluiden käynnistämistä.
Ukrainan tilanne ja suhtautuminen Venäjään on sekoittanut ryhmien kokoonpanoa myös oikealla.
Perussuomalaiset erosi viime vuonna parlamentin laitaoikeistolaisesta ja Venäjä-mieliseksi mielletystä ID-ryhmästä ja siirtyi maltillisempaan ECR-ryhmään. Syyksi puolue kertoi erimielisyydet ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.
Nyt perussuomalaisille aiheuttaa harmaita hiuksia Unkarin pääministerin pääministerin Viktor Orbánin Fidesz-puolue.
Ukrainan tukipaketteja vastustanut Fidesz haluaisi liittyä ECR:ään, mutta perussuomalaiset ei suostu tekemään puolueen kanssa yhteistyötä parlamentissa.
Kääntyykö EPP oikealle?
Pitkään parlamentissa enemmistön saivat useimmiten kasaan kaksi suurinta ryhmää, EPP ja S&D. Viime kaudella kaksikko tarvitsi usein tukea myös liberaalilta Renew-ryhmältä sekä vihreiltä.
Kantolan mukaan kyseisellä koalitiolla tulee varmasti edelleen olemaan parlamentissa enemmistö, vaikka ennusteiden mukaan Euroopan parlamentti olisi siirtymässä vaaleissa monta askelta oikealle.
Kantolan mukaan oleellisin kysymys on kuitenkin se, kenen kanssa parlamentin suurin ryhmä EPP haluaa ryhtyä tekemään yhteistyötä.
Niin EPP:n kärkiehdokkaalta Ursula von der Leyeniltä kuin kokoomuksen puheenjohtajalta Petteri Orpolta onkin tivattu ennen vaaleja, olisiko se valmis yhteistyöhön oikeistoryhmien ECR:n ja ID:n kanssa.
Kuluneella kaudella on Kantolan mukaan ollut nähtävissä, että EPP-ryhmän sisällä on lisääntyvää kiinnostusta laitaoikeiston suuntaan.
– EPP on varmaan huolissaan laita-oikeiston noususta ja haluaa havitella äänestäjiä tekemällä sen kaltaista politiikkaa.
Ennusteiden lähde: Europe elects
Juttua on korjattu 27.5. kello 21.27: Jutussa luki, että Euroopan parlamenttiin valitaan 750 jäsentä. Oikea määrä on 720.