Yle julkaisi viime torstaina Slovakian pääministeri Robert Ficon ampumiseen liittyen jutun, joka herätti keskustelua siitä, voidaanko pääministeriä ja hänen Smer-puoluettaan luonnehtia oikeisto- vai vasemmistopopulistisiksi.
Kysymykseen ei voida vastata ilman, että ymmärretään Itä-Euroopan poliittista historiaa kylmän sodan jälkeen, eurooppalaiseen aatehistoriaan ja politiikkaan perehtynyt tutkija sanoo.
– En itse sanoisi Ficoa oikeistopopulistiksi, Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen toteaa.
Kerromme tässä jutussa, mitkä asiat yhdistävät ja erottavat Euroopan oikeisto- ja vasemmistopopulistisia liikkeitä.
Entisen itäblokin maissa oikeistolaista ja vasemmistolaista politiikkaa määrittivät kylmän sodan päättymisen jälkeen suhtautuminen kommunismin perinteeseen ja talousuudistuksiin.
Fico menestyi 2000-luvun alussa vastustamalla oikeistolaisia tai ”uusliberaaleja” uudistuksia, joita Slovakiassa tehtiin kommunismin päätyttyä, Miettinen sanoo.
– Hän onnistui yhdistämään kommunistipuolueiden vasemmistolaiset jäänteet yhdeksi isoksi puolueeksi. Olennaista oli, että Fico sai ammattiliittojen tuen taakseen, Miettinen sanoo.
Yhteinen syntipukki
Itä-Euroopan maissa vasemmistopopulismi rakentuu siis hyvin vahvasti kommunistipuolueiden raunioille. Länsi-Euroopan vasemmistopopulismissa puolestaan on Miettisen mukaan kyse modernista liikkeestä, jonka taustalla on kokemuksia sotilasdiktatuurien ajoilta. Useita läntisiä vasemmistopopulistisia liikkeitä leimaa esimerkiksi arvoliberaali politiikka.
– Monissa arvokysymyksissä Ficon linja on kansalliskonservatiivinen. Tämä on aika erityyppistä politiikkaa, kuin mitä esimerkiksi Länsi-Euroopan sosiaalidemokraattiset puolueet ajavat.
Ficoa on kuvailtu muun muassa EU-pöydissä Unkarin oikeistopopulistisen pääministerin Viktor Orbánin Venäjä-mieliseksi hengenheimolaiseksi.
Fico ilmoitti heti virkaan astuttuaan viime lokakuussa, että Slovakian aseapu Ukrainalle päättyy. Orbánin tavoin hän on myös vastustanut Venäjää vastaan asetettuja pakotteita.
Molemmat kannattavat tiukkoja rajoituksia maahanmuuttoon ja vastustavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia parantavia lakiuudistuksia. EU:ssa on Ficon tuoreella pääministerikaudella kannettu huolta siitä, että Slovakia luisuu Unkarin tielle oikeusvaltion ja lehdistönvapauden suhteen.
Miettisen mukaan erilaisia oikeisto- ja vasemmistopopulistisia liikkeitä yhdistää Euroopassa retoriikka kansallisen edun tavoittelusta.
– Radikaalia vasemmistoa ja oikeistoa yhdistää usein se, että molemmille EU on tietynlainen syntipukki, Miettinen sanoo.
Äärioikeiston odotetaan jyräävän eurovaaleissa
Miettinen huomauttaa, että vasemmistopopulistiset liikkeet ovat hyvin erilaisia keskenään, sillä niiden taustalla vaikuttavat erilaiset kansalliset historiat.
Esimerkiksi Kreikassa Syriza-puolue nousi valtaan vuonna 2015 eurokriisin siivittämänä radikaalilla ohjelmalla, jolla se ajoi muun muassa Kreikan eroa eurojärjestelmästä.
Syriza on Slovakian Smeriä huomattavasti arvoliberaalimpi puolue, ja helmikuussa se muun muassa äänesti tasa-arvoisen avioliittolain puolesta Kreikan parlamentissa.
Saksassa Sahra Wagenknechtin perustama, Saksan vasemmistosta eronnut BSW-puolue ajaa sosialistisia uudistuksia ja maahanmuuton rajoittamista. Puolue vastustaa aseiden myymistä sotaa käyville maille, kuten Saudi-Arabialle, mutta myös Ukrainalle.
Lisäksi puolue vastustaa sotilasliitto Natoa ”maailmanrauhaa horjuttavana toimijana” sekä Venäjä-pakotteita.
– Jos jokin asia yhdistää Euroopan vasemmistopopulistisia liikkeitä, niin ehkä hyvin vahvan markkinaliberalismin vastustaminen. Muuten liikkeillä ei ole yhteistä visiota tai jaettua arvopohjaa, Miettinen sanoo.
Vasemmistopopulistisille liikkeille ei ole yhtä ilmiselvää kotia Euroopan parlamentissakaan, Miettinen sanoo.
Esimerkiksi Saksan vasemmistopuolue ja Syriza kuuluvat EU-parlamentin vasemmistolaiseen GUE-NGL-ryhmittymään. Tähän ryhmään kuuluu myös Suomen Vasemmistoliitto.
Smer puolestaan kuului Euroopan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen lokakuuhun 2023 asti. Se erotettiin ryhmästä Ficon voitettua Slovakian parlamenttivaalit.
Mielipidemittausten perusteella kansalliskonservatiiviset ja äärioikeistolaiset puolueet ovat lisäämässä huomattavasti paikkojaan europarlamentissa kesäkuun vaaleissa.
– Eurokriisin jälkeinen tilanne ja köyhyys nostivat aikanaan vasemmistopopulistien kannatusta. Nyt Venäjän hyökkäyssodan aikaansaama kustannusten nousu puolestaan voimistaa oikeistopopulistisia voimia, Miettinen sanoo.
Kuuntele myös:
