Pahamaineisen Vaihtoehto Saksalle (AfD)-puolueen suurimman yksityisen lahjoittajan mielestä Saksan alamäki alkoi, kun maahan tuli suuria määriä turvapaikanhakijoita silloisen liittokanslerin Angela Merkelin siunauksella.
– Olen vanha, mutta en halua Saksan menevän suuntaan, johon se on nyt menossa, Itä-Saksan rakennusbuumilla rikastunut Hartmut Issmer totesi äskettäin Reutersille.
Niinpä hän lahjoitti viime vuonna AfD:lle 250 000 euroa omasta pussistaan.
Laitaoikeistopuolueet Euroopassa saavat merkittäviä yksityisiä lahjoituksia, jotka kipuavat kymmeniin – tai kuten esimerkkitapauksessa – jopa satoihin tuhansiin euroihin.
Sen sijaan Suomessa tilanne on aivan toisenlainen. Perussuomalaisilta – jonka eurooppalaiset tutkijat katsovat kuuluvan laitaoikeistoon – puuttuvat yksityiset lahjoittajat lähes täysin.
Laitaoikeiston saamat lahjoitukset ovat kasvaneet
Yle on osallistunut laajaan kansainväliseen selvitykseen, jossa käy ilmi ensimmäistä kertaa koko Euroopan tasolla, mistä puolueet saavat yksityisiä lahjoituksia.
Tulosten mukaan Euroopan laitaoikeistopuolueet keräsivät vuonna 2022 yli 28 miljoonaa euroa eli jo lähes viidesosan yksityishenkilöiden, yritysten ja säätiöiden puolueille jakamista lahjoituksista.
Jos mukaan lasketaan kaikki julkisen tuen ulkopuolinen puoluerahoitus eli yksityisten tukien lisäksi myös puolueiden keräämät jäsenmaksut ja poliitikkojen sekä puolueiden työntekijöiden lahjoitukset, laitaoikeiston osuus yksityisestä rahoituksesta putoaa kymmeneen prosenttiin.
Laitaoikeiston saama rahoitus on kasvanut vuosina 2020–2022. Tietoja viime ja kuluvan vuoden rahoituksesta ei ollut selvityksessä saatavilla.
Lähestyvät europarlamenttivaalit todennäköisesti nostavat rahoitusta. Viisi vuotta sitten edellisten eurovaalien aikana laitaoikeistopuolueiden rahoitus kohosi 27 miljoonaan, vaikka lukuihin ei ole laskettu vaalirahoitusta.
Perussuomalaiset: Emme edusta äärilaitaa
Selvityksessä perehdyttiin lähes 300 puolueen talouslukuihin.
Näistä puolueista laitaoikeistoon kuuluviksi katsottiin noin 40 puoluetta. Listaus perustuu kansainvälisistä tutkijoista koostuvan PopuListin määrittelyihin.
PopuListin mukaan perussuomalaisista tuli laitaoikeistopuolue viimeistään 2017, kun Jussi Halla-ahosta tuli puolueen puheenjohtaja ja tuolloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti, ettei hallitusyhteistyö voi jatkua.
Perussuomalaiset ei näe itseään laitaoikeistopuolueena, vaan sanoo olevansa demokraattisessa viitekehyksessä toimiva kansallisvaltioihin uskova puolue.
– Meidän tavoitteemme Euroopassa on se, että emme halua integraatiokehitystä emmekä velkaunionia, vaan että EU keskittyy asioihin, joita varten se on alun perin perustettu, eli esimerkiksi eurooppalaiseen vapaakauppa-alueeseen, joka on Suomelle erityisen tärkeä, sanoo puoluesihteeri Harri Vuorenpää.
PopuListin määritelmillä perussuomalaiset on verrattavissa esimerkiksi ruotsidemokraatteihin, kumpikin luokitellaan laitaoikeistolaiseksi, populistiseksi ja EU-kriittiseksi puolueeksi.
Ruotsidemokraatit sai kolmasosan Ruotsin julkisen tuen ulkopuolisesta puoluerahoituksesta vuosina 2019–2022. Lahden toisella puolella tilanne on erilainen.
Perussuomalaiset yksityislahjoittajista: ”Ei niitä käytännössä ole”
Perussuomalaiset on merkittävä hallituspuolue, mutta tämä ei näy sen saamissa yksityisissä lahjoituksissa. Ne jäävät alle viiteen prosenttiin keskeisten suomalaisten puolueiden muusta kuin julkisesta tuesta.
Selvityksen mukaan perussuomalaiset sai vuonna 2022 vasta kuudenneksi eniten yksityistä rahaa puolueista. Edellä olivat kokoomus, SDP, keskusta, RKP ja vasemmistoliitto.
Valtaosa perussuomalaisten yksityisestä tulosta koostui jäsenmaksuista ja pieni osa tuli kansanedustajilta peritystä puolueverosta.
Merkittävät yksityiset lahjoittajat, yritykset ja säätiöt loistivat poissaolollaan.
– Ei niitä käytännössä ole, Vuorenpää sanoo.
Vertailun vuoksi esimerkiksi RKP on saanut Fonden För Intressebevakning Av Det Svenska I Finland -säätiöltä yli 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kokoomusta on puolestaan tukenut sadoilla tuhansilla euroilla Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiö.
Perussuomalaiset pyörittää toimintaansa valtaosin valtiolta saatavalla puoluetuella, joka jaetaan kansanedustajapaikkojen mukaan. Perussuomalaisille tukea kertyy tänä vuonna lähes kahdeksan miljoonaa euroa.
– Kun puoluetuki tulee verorahoista eli rahat on jo kerran kansalaisilta haettu, niin emme pidä tarkoituksenmukaisena, että olisimme sitten uudestaan kansalaisten kukkarolla. Mennään suu säkkiä myöten, Vuorenpää kuvailee.
Tutkija: Perussuomalaisista ajatellaan Suomessa ja Euroopassa eri tavalla
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään ensi viikolla. Ennakkoarvioiden mukaan laita- ja äärioikeisto tulee kasvattamaan paikkamääräänsä europarlamentissa.
Ulkopoliittisen instituutin EU:hun erikoistuneen tutkijan Manuel Müllerin arvion mukaan laitaoikeisto on EU-parlamentissa vähemmistössä myös vaalien jälkeen, mutta sen painoarvo kasvaa.
Laita- ja äärioikeistoa on EU:ssa kahdessa keskeisessä ryhmittymässä.
Perussuomalaiset kuuluu nykyisin konservatiiviseen ja EU-kriittiseen ECR-ryhmään, kuten esimerkiksi ruotsidemokraatit ja Puolan Laki ja oikeus -puolue. Myös Unkarin Fidesz pyrkii mukaan samaan porukkaan.
Identiteetti ja demokratia -ryhmää eli ID:tä pidetään radikaalimpana. ID:hen kuului vielä hetki sitten myös saksalainen AfD, kunnes se potkittiin ryhmästä ulos puolueen edustajan annettua natseja puolustelevia kommentteja.
– ECR:ää pidetään maltillisempana sen historian vuoksi, koska se koostui alun perin Britannian tory-puolueen jäsenistä. Kun he lähtivät, ryhmä alkoi täyttyä laitaoikeistosta, kuten Italian veljet ja Espanjan VOX -puolueista, sanoo vanhempi tutkija Müller.
Müllerin mukaan ryhmät ovat arvoiltaan ja tavoitteiltaan hyvin samankaltaisia, mutta yhtenä suurena erona on suhtautuminen Venäjään. ID:ssä on Venäjä-sympatioita, kun taas ECR tukee Ukrainaa.
Perussuomalaiset lähti ID:stä viime vuonna. Müllerin mielestä ryhmän vaihto ECR:ään käy järkeen ryhmien herättämien erilaisten mielikuvien vuoksi. Monilla ECR-ryhmän jäsenpuolueilla on hallituskokemusta, ja perussuomalaiset haluaa profiloitua hallituspuolueena. Puolue myös tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.
– Mitä tulee siihen, onko perussuomalaiset laitaoikeistoa, ehkä tästä asiasta ajatellaan Euroopassa hieman eri tavalla kuin Suomessa.
Harri Vuorenpään mukaan perussuomalaiset on tyytyväinen ECR-ryhmän jäsenenä.
– ECR:n sisällä on erilaisia toimijoita, mutta pääasiassa voimme hyväksyä ryhmän tavoitteet. Menemme Eurooppaan Suomen kansan mandaatilla ja pyrimme tekemään töitä kansallisesta näkökulmasta.
Perussuomalaiset ei tavoittele tällä hetkellä Suomen irtautumista EU:sta, vaan haluaa vaikuttaa unioniin sisältäpäin. Se kuitenkin haluaa pitää vaihtoehdot avoinna.