Näyttelijäliiton Antti Timonen toivoo, että pohjoisen ihmiset puolustavat omia teattereitaan

Pohjoisen teatteripäivillä Kemissä alan ammattilaiset valoivat uskoa tulevaan, vaikka maan hallitus on tuonut taas lisää rahahuolia taiteen tekijöille.

Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtaja Antti Timonen Kemin teatterin edustalla.
Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtaja Antti Timonen sanoo, että esitetyt valtionrahaleikkaukset voivat johtaa rajuihin ratkaisuihin. Kuva: Tiinamaija Rantamartti/Yle
  • Tiinamaija Rantamartti

Kulttuurialaa uhkaavat miljoonien eurojen valtionrahaleikkaukset aiheuttavat syvää huolta teattereissa.

Kuluvalla viikolla Kemiin Pohjoisen teatteripäiville kokoontuneet alan ammattilaiset korostivat, että vain riittävä valtion rahoitus takaa kulttuuritarjonnan alueellisen ja tasapuolisen saavutettavuuden.

– Jos leikkaukset toteutuvat näin rajuina, ne konkreettisesti vaikuttavat siihen, onko tällä alueella jatkossa neljä, vaiko vähemmän tai ei yhtään teatteria, totesi Suomen Näyttelijäliiton puheenjohtaja Antti Timonen.

Hänen mielestään nyt on aika pohtia, minkä merkityksen alueen ihmiset haluavat antaa aluepolitiikalle ja sille, että korkeatasoinen teatteritarjonta pysyy myös Pohjois-Suomessa.

– Puolustakaa teattereita ja puhukaa myös poliitikoille eli heille, jotka edustavat teitä siellä, missä päätöksiä tehdään. Nyt puhutaan niin rajuista leikkauksista, että ne voivat johtaa peruuttamattomiin ratkaisuihin.

Kulttuurista leikattiin tänä vuonna jo hieman yli kahdeksan miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö ehdottaa, että vuonna 2025 leikkaus olisi 4,3 miljoonaa.

Tämän lisäksi hallitus päätti kehysriihessä, että hallitusohjelmassa sovitut opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kohdistuvat suuremmat leikkaukset aikaistetaan.

”Pohjoisen teatterit ovat eläneet hyvää kautta”

Rovaniemen teatterin taiteellinen johtaja Riku Innamaa sanoo, että teatteriväki niin pohjoisessa kuin muuallakin valmistautuu kesälomiin hermostuneen odotuksen vallassa.

Valtionrahoituksen lopullinen tilanne selviää vasta syksyn budjettiriihessä, mikä on tekijöille tietysti piinaavaa.

– Valitettavasti siihenkin täytyy varautua, että me emme nykyisessä muodossa pystyisi enää teatteria tekemään ja tarjoamaan taide-elämyksiä.

Innamaan mielestä pohjoisen teatterit ovat kaikki elinvoimaisia ja eläneet hyvää kautta. Teatteripäivillä korostettiin myös kulttuurin huoltovarmuutta, joka on tärkeää, kun maailma ympärillä kuohuu.

– Aina silloin kun on menossa yhteiskunnallisia mullistuksia, taiteen merkitys kasvaa Ja ehkä teatterin merkitys erityisesti, koska sillä on voima tuoda ihmiset yhteen ja kokemaan asioita yhdessä.

Kemin teatterin taiteellinen johtaja Petri Jäärni istuu teatterilavan reunalla.
Taiteellinen johtaja Petri Jäärni iloitsee, että yleisö on löytänyt Kemin teatterin uudestaan. Kuva: Yle/Tiinamaija Rantamartti

Kemissä ensimmäinen kokonainen näytäntökausi uudessa teatterissa

Tilaongelmien ja monenlaisten olemassaolon taisteluiden jälkeen Kemin teatterilla on nyt takanaan ensimmäinen kokonainen näytäntökausi uusissa teatteritiloissa.

– Olen tavattoman iloinen, että ihmiset ovat meidät löytäneet uudestaan ja esitykset ovat vetäneet väkeä, sanoo taiteellinen johtaja Petri Jäärni.

Epävarmuus rahoituksesta painaa mieltä myös Kemissä, mutta Jäärni haluaa katsoa tulevaisuuteen silti toiveikkaasti.

– Yritämme varautua niin, että voimme kasvattaa oman toiminnan tuloa ja tehdä edelleen hyvää teatteria niillä resursseilla, joita meillä on. Sisältöjä pitää voida kuitenkin tehdä tinkimättömästi ja niin, että ihmiset tulevat niitä katsomaan.