Suomen kokonaispäästöt laskivat merkittävästi viime vuonna. Päästöjä syntyi 11 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Yhteensä syntyi 40,6 miljoonaa tonnia ilmastopäästöjä eli hiilidioksidia vastaavia kaasuja.
Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen ennakkotiedoista, jotka tarkentuvat myöhemmin. Kokonaispäästöillä viitataan kaikkiin ilmastopäästöihin lukuun ottamatta maankäytön päästöjä ja metsien muodostamaa hiilinielua, jotka lasketaan erikseen.
Päästövähennys kuuluu suurimpiin kasvihuonepäästöjen tilastointihistoriassa. Tilastokeskus on laatinut inventaarioita vuodesta 1990, joka on kansainvälisen ilmastosopimuksen vertailuvuosi.
– 11 prosentin lasku lähentelee huippua, sanoo kasvihuonekaasuinventaariosta vastaava yliaktuaari Pia Forsell.
Esimerkiksi viime vuonna kokonaispäästöt vähenivät neljä prosenttia 46,6 miljoonaan tonniin. Sitä edellisenä vuonna 2021 laskua oli vain 0,2 prosenttia ja kokonaispäästöjä syntyi 47,7 miljoonaa tonnia.
Viime vuoden 40,6 miljoonaa tonnia on pienin päästömäärä vuodesta 1990 alkaneen laskennan jälkeen.
Päästöjen ennätysvuosi oli 2003, jolloin niitä syntyi 85,5 miljoonaa tonnia. Sen jälkeen käyrä on osoittanut joka vuosi alas lukuun ottamatta vuosia 2006 ja 2010, jolloin päästöt lisääntyivät edellisvuosiin verrattuna.
Yhteensä Suomen kokonaispäästöt ovat laskeneet 43 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.
Päästöt laskevat energiantuotannon mukana
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä sanoo, että kokonaispäästöt nousevat ja laskevat pitkälti energiantuotannon mukana. Suomen päästöistä suurin osa, viime vuonna 70 prosenttia, syntyi energiantuotannosta.
Fossiilisia polttoaineita kivihiiltä ja turvetta poltettiin viime vuonna reilusti aiempaa vähemmän. Se taas johtuu ydin- ja tuulivoimatuotannon kasvusta. Tuulivoiman tuotanto kasvoi neljänneksellä, ja Olkiluodon kolmosreaktori käynnistyi.
– Niiden vuoksi ei ole tarvinnut käyttää esimerkiksi fossiilista turvetta niin paljon kuin aiemmin, Seppälä sanoo.
Kivihiilen polton päästöt vähenivät 2,1 ja turpeen polton päästöt 1,5 miljoonaa tonnia edellisvuodesta.
Myös talvet vaikuttavat, ja vuonna 2023 pakkaslukemat olivat maltilliset. Energiantuotannon päästöihin vaikuttaa ennen kaikkea EU:n päästökauppa, jossa energiantuottajat joutuvat maksamaan jokaisesta aiheuttamistaan hiilidioksiditonnista.
Seppälän mukaan kokonaispäästöjen vähenemisestä voi kuitenkin iloita.
– Kyllä meillä tietyllä tavalla on syytä juhlaan, hän sanoo.
Hänen mielestään myönteisin uutinen tuoreissa luvuissa on taakanjakosektorin päästöjen väheneminen niin, että Suomi jopa alitti EU:lta vuosittain saamansa kiintiön. Sama on tapahtunut jo kahtena edellisvuonna. Taakanjakosektori sisältää muun muassa liikenteen maatalouden päästöt.
Seppälä laskee, että Suomelle on kertynyt alituksista yhteensä 4,6 miljoonaa tonnia sellaista päästövajetta, jota voi myöhemmin käyttää hyvittämään liian pieneksi jäävää maankäytön hiilinielua.
Suurin syy on liikenne. Maatalouden päästöt eivät juuri vähentyneet.
Seppälän mukaan koronapandemian jälkeen on näkynyt ilmiö, että autoilla on yksinkertaisesti ajettu vähemmän. Myös biopolttoainetta on jaettu joka vuosi hiukan enemmän poliittisilla päätöksillä.
– Päästöjen väheneminen on pitempiaikaisen toimeliaisuuden lopputulos. Nyt olisi tärkeää, että tähän ei tuudittauduta, vaan jatketaan toimia, Seppälä kommentoi laskua.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on sen sijaan alentanut biopolttoaineen jakeluvelvoitetta. Orpon hallituksen ilmastotoimien vaikutus päästöihin selviää vasta myöhemmin.
Metsät ja maankäyttö pysyivät hiilinieluna
Maankäytön ja metsien muodostama nettonielu oli viime vuonna 1,3 miljoonaa tonnia vastaavana hiilinieluna.
Myös se on parannus, sillä kahtena edellisvuonna maankäyttö on ollut kokonaisuutena päästölähde. Metsien hiilinielu ei ole toisin sanoen riittänyt kuittaamaan maankäyttösektorilla syntyviä päästöjä.
Maankäytön päästöt syntyvät enimmäkseen metsäkadosta ja turvepelloista. Myös ojitetut suot aiheuttavat turpeen hajotessa suuria päästöjä, jotka ovat viime vuosina lisääntyneet ilmaston lämmetessä.
Metsien hiilinielu imi viime vuonna 11,7 miljoonaa tonnia päästöjä, joka on enemmän kuin edellisvuonna. Hakkuiden määrä laski, joka vaikuttaa hiilinielun kokoon. Muun maankäytön päästöt sen sijaan lisääntyivät 8,9 miljoonaan tonniin, joiden vuoksi nettonielu jäi pieneksi.
Seppälä sanoo, että Suomi on tuoreiden maankäyttösektorin lukujen perusteella yhä ongelmissa EU:sta tulevien velvoitteiden kanssa. EU vaatii Suomelta noin 19 miljoonan tonnin metsänielua vuosina 2021–25.
– Kyllä tässä on kaikki merkit, että asiat eivät tule menemään hyvin ilman merkittäviä lisätoimia maankäyttösektorilla, Seppälä sanoo.