Inarilainen melontaseurue joutui hengenvaaralliseen tilanteeseen, kun tutulla joella tuli yllättäen vastaan kaksi huomaamatonta ja merkkaamatonta poroaitaa.
Viiden hengen ryhmä oli melomassa Inarin Menesjoella tulvan ollessa korkeimmillaan toukokuun loppupuolella. Melojien matka pysähtyi kahteen poroaitaan, jotka oli vedetty joen yli.
Kokenut koskimeloja Tommy Ryytty oli ryhmän kärjessä ja huomasi vasta muutama metri ennen törmäystä poroaidan, eikä ehtinyt kääntää kajakkia kuohuista rantaan. Hän pääsi kuitenkin yli ensimmäisestä aidasta, mutta takertui toiseen kiinni sillä seurauksella, että kajakki kääntyi ympäri.
Ryytty jäi hetkeksi jumiin pää pohjaa vasten, mutta lopulta aita löystyi sen verran, että hän pääsi ylös omin avuin.
– Ollaan melottu aika koviakin koskia, niin ylivoimaisesti vaarallisin paikka oli, ja ensimmäistä kertaa tuli siellä mieleen, kun oli pää alaspäin pohjaa vasten, että mahtaako tästä vielä päästä ylös. Ei ole ennen ollut mitään vastaavaa, Ryytty kertoo.
Seurueen muut melojat näkivät kaatumisen, eivätkä hekään ehtineet reagoida poroaitaan. Vuoron perään heistä jokainen törmäsi samaan aitaan, mutta Ryytty oli ainoa, joka kaatui kajakillaan jumiutuen poroaitaan.
Alueella poronhoitoa harjoittaa Sallivaaran paliskunta. Poroille tarkoitetut paliskunnan raja-aidat ja muut pysyvät aidat ovat merkitty karttoihin. Joskus poronhoitotyön vuoksi joudutaan laittamaan väliaikaisia aitoja, joita ei karttoihin merkitä. Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Iisko-Henrik Näkkäläjärvi kertoo, että tulva yllätti poronhoitajat, eikä aitoja ehditty kerätä talteen ennen jäiden sulamista.
– Kyseessä oli väliaikainen aita, joka voidaan tehdä jääpeitteisenä aikana vesistöjen yli. Yleensä ne keritään silloin, kun niitä ei tarvita ja viimeistään ennen kuin joet ja vedet sulaa. Kyllä tässä tilanteessa on käynyt, että tulva yllätti, ja tulvallahan sitä ei pystytä menemään sinne veteen, sanoo Näkkäläjärvi.
Ryytty ymmärtää, että joskus poroaitoja täytyy vetää jokien yli. Hän kuitenkin toivoisi, että aidat merkittäisiin paremmin ja vedessä kulkijat otettaisiin paremmin huomioon, kun aitojen paikkoja valitaan.
Poroaidat aiheuttavat harvoin vaaratilanteita
Melojien onnettomuuksia ja vaaratilanteita seuraa Melontaturvallisuuden neuvottelukunta. Neuvottelukuntaan kuuluvan Suomen Melonta- ja Soutuliiton koulutus- ja harrastekoordinaattori Kai Lindqvist kertoo, että poroaitaonnettomuuksia varten ei ole vakiintunutta toimintatapaa.
– Tämä on niin poikkeuksellinen tapaus, että meillä ei ole tähän sillä tavalla rutiinia, ja suoraan sanoen en edes tiedä, mikä mahdollisesti on se viranomainen, jonka kontrollissa tällaiset on siellä pohjoisen suunnassa, että täytyy selvitellä. Tässä tuli vähän kotiläksyä, pohtii Lindqvist.
Lindqvist kertoo, että koskimelonta ei ole sen vaarallisempaa kuin muukaan melonta, eivätkä vakuutusyhtiötkään luokittele sitä vaaralliseksi lajiksi.
Poroaidat eivät aiheuta usein melojille vaaratilanteita, mutta Menesjoella sattunut törmääminen ei ollut kuitenkaan ensimmäinen laatuaan.
– Se on nyt ensimmäinen, mikä on tullut kirjallisessa muodossa. Ehdin olla pikahätää yhteydessä paikallisiin melojiin, kun kyseli, niin kyllä niitä on ollut joitakin kappaleita. Kyllä sieltä nopeasti paljastui, ettei tämä ollut ainutkertainen tilanne, sanoo Lindqvist.