Nyrkkisääntö ylioppilaskokeissa on ollut jo pitkään, että L:n tai vaikka M:n saa joka vuosi yhtä moni opiskelija.
Jos koe sattuu olemaan vaikea, L:ään vaadittava pisteraja laskee. Helppo koe nostaa sitä. Näin tasoitetaan myös eri vuosina syntyneiden nuorten tasoeroja.
Pitkän aikavälin data kuitenkin paljastaa, että laudaturiin vaadittu pistemäärä näyttää jääneen pitkäksi aikaa matalammalle tasolle pitkässä matematiikassa.
L:n siis saa aiempaa helpommin.
Näin laudaturin pisterajat ovat kehittyneet vuosien saatossa.
Valinnanvaran vähyys vaikeuttaa koetta ja laskee L:n pisterajoja
Yksi merkittävä muutos pitkän matematiikan yo-kokeissa on kokeen erilainen rakenne.
Vielä kymmenen vuotta sitten oli mahdollista jättää vaikeammat tehtävät tekemättä.
– Siellä oli 15 tehtävää, joista valittiin kymmenen, jolloin saattoi jättää kaikkein vaikeimmat pois ja keskittyä vain perusasioihin. Silloin korostui se, minkälainen laskuvarmuutesi on, sanoo matematiikan opettaja Mika Setälä Lempäälän lukiosta.
Nykyään vaikeiden tehtävien karsiminen täysin ei ole mahdollista. Valinnanvaraa on siis kokeissa vähemmän, mikä tekee kokeesta hankalamman.
Tämä laskee pisterajoja.
Myös SYK-pisteytysjärjestelmä madaltaa pisterajoja pitkällä aikavälillä
Toinen pisterajoihin vaikuttava tekijä pitkässä juoksussa on SYK-pisteytysjärjestelmä.
Moni ei ole ehkä koskaan SYK:stä kuullutkaan, mutta se on ylioppilaskirjoitusten sisäinen pisteenlaskujärjestelmä, joka tarkoittaa standardoitujen yhteispisteiden keskiarvoa.
Setälän näkemys on, että SYK pyrkii laittamaan kaikki oppiaineet samalle viivalle, jotta kaikissa oppiaineissa saisi yhtä helposti tai vaikeasti L:n.
– Järjestelmä on ottanut lähtökohdaksi sen, että esimerkiksi pitkä matematiikka ja fysiikka ovat vaikeita aineita. Niissä jaetaan sitten enemmän laudatureita prosentuaalisesti ja vähemmän improbaattoreita (eli hylättyjä arvosanoja) prosentuaalisesti kuin muissa aineissa.
SYK-järjestelmän ansiosta L:n saa siis aiempaa suurempi joukko ihmisiä, mikä myös perustelee sitä, että parhaan arvosanan saaminen on helpompaa.
Pitkästä matematiikasta läpi peruskoulun osaamisella
SYK-pisteytys vaikuttaa myös arvosana-asteikon toiseen päähän.
– Pitkästä matematiikasta voi päästä läpi pelkästään sillä, kun osaa peruskoulun tiedot, kuten pythagoraan lauseen, verrannon muodostamisen ja yhtälön ratkaisemisen, Setälä sanoo.
Hän huomauttaa, että SYK-järjestelmästä johtuen pitkässä matematiikassa reputti tänä keväänä noin 120 ihmistä ja lyhyessä noin 450.
– Tietyllä tavalla laskettuna on kolme kertaa todennäköisempää ”heikon osaajan” reputtaa lyhyen puolella kuin pitkän puolella – varsinkin nyt, kun siellä oli yksi tehtävä, joka oli aivan sama sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa.
Mika Setälän mukaan SYK tasa-arvoistaa oppiaineiden arviointia, mutta on opetussuunnitelman kannalta ongelmallinen:
YTL:n pääsihteerin mielestä L:n saaminen ei ole helpottunut
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä ei allekirjoita sitä, että parhaimman arvosanan saaminen pitkästä matematiikasta olisi helpottunut.
– Laudaturin saadakseen pitää edelleen olla ikäluokkansa parhaimmistoa.
Tähkän mukaan osaamisen tavoitteet ovat muuttuneet vuosien varrella ja nykyään vaaditaan analysointitaitoja pelkän muistamisen sijaan.
– Yo-kokeissa on todella vaikeita kysymyksiä, jotka erottelevat laudaturit eximioista. Toisaalta meillä on myös todella helppoja tehtäviä, jotka erottelevat approbaturit imbrobatureista (hylätyistä), toteaa Tähkä.
Juttua varten on haastateltu matematiikan ja fysiikan opettajaa Lauri Hellsteniä Espoon yhteislyseon lukiosta sekä matematiikan opettajaa ja matematiikkalinjan linjajohtajaa Ville Tilvistä Maunulan yhteiskoulusta ja Helsingin matematiikkalukiosta.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.