Helsinkiläinen Anna-Riitta Kujala myöntää olevansa täpinöissään tultuaan valituksi Riihimäen uudeksi elinvoimajohtajaksi.
Äkkiseltään voisi kuvitella, että Kujalan arkkitehdin ja taiteen maisterin koulutus ovat jotain muuta, kuin mitä elinvoimajohtajan tehtävään valitulta odottaisi.
Kujala tyrmää ennakkoluulot heti.
– Taustani on ihan relevantti tähän tehtävään.
Kujala seuraa tehtävässään insinööritaustan omannutta Mika Herpiötä, joka valittiin keväällä Vihdin kaupungin elinvoimajohtajaksi.
Tärkeää on, mitä talojen välissä tapahtuu
Anna-Riitta Kujala sanoo olleensa arkkitehtinakin poikkeuksellinen, koska hän piti tärkeimpänä paikkana rakennetussa ympäristössä sitä, mitä talojen välissä tapahtuu.
– Ja miten sinne luodaan elämää ja ihmisille edellytyksiä hyvälle elämälle.
Kujalan mielestä elinvoimajohtajan tehtävä on varmistaa, että fyysiset rakenteet mahdollistavat elinvoimaisuutta, jonka ihmiset sitten synnyttävät.
Elinvoimajohtajan vastuualueeseen kuuluvat kaupunkisuunnittelun lisäksi ympäristönsuojelu, ympäristöterveys, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja ensi vuonna myös työllisyyspalvelut.
Tällä hetkellä Anna-Riitta Kujala työskentelee Vantaan kaupungilla aluearkkitehtina, jossa hän johtaa Kivistön asemakaavoitusta ja kaupunkisuunnittelua.
Vantaa, kuten Espookin, on nippu keskuksia, jotka myös kilpailevat keskenään.
Riihimäellä on toisin.
– Riihimäellä minua houkuttaa nimenomaan se, että täällä tehdään yhtä kaupunkia. Koko organisaatio on ikään kuin sen yhden kaupungin äärellä.
Riihimäki on poikkeuksellisen tiiviisti rakennettu
Kujala on kotoisin Oulusta. Lapsena hän tuli junalla usein pääkaupunkiseudulle tapaamaan isovanhempiaan sekä tätiään. Mieleen jäivät junamatkoista Seinäjoki, Tampere ja Riihimäki.
– Lapsuuteni ja nuoruuteni aikoihin Riihimäki oli raideristeysasemana todella merkittävä paikka. Se on jäänyt mieleeni voimakkaana muistumana.
Valmistautuessaan elinvoimajohtajan pestin haastatteluihin Anna-Riitta Kujala kävi läpi tarkemmin Riihimäen historiaa. Arkkitehtinä hän näki heti asemanseudun ja historiallisten rakennusten merkityksen.
– Ja se näkyy edelleen kaupunkirakenteessa. Riihimäki on suomalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen tiiviisti aseman ympäristöön rakentunut kaupunki. Sen historiallisen hyvän näkyväksi tekeminen ja vahvistaminen on varmasti Riihimäkeä nostava. Sillä me saamme Riihimäen taas maailmankartalle, Kujala uskoo.
Riihimäen keskustan elinvoimaluku on laskenut matalimmalle tasolle viiteen vuoteen. Tyhjiä liikehuoneistoja on entistäkin enemmän.
Siksi kaupunki on ponkaissut pystyyn keskustan elävöittämishankkeen, Riehan.
Sen tavoitteena on kasvattaa keskustan houkuttelevuutta ja kävijämääriä tapahtumien ja markkinointikampanjoiden avulla. Anna-Riitta Kujala on pohdinnoissaan samoilla linjoilla.
– Keskustahan on potentiaalisesti se paras mahdollinen kokoontumispaikka kaupunkilaisille. Tärkein tehtävä onkin miettiä, miksi me haluaisimme kokoontua yhteen ja miten luomme edellytyksiä yhteisille kokoontumisille ja kohtaamisille.
Lasten koulunkäynti pitää uuden pomon Helsingissä
Kujala asuu Helsingissä, jossa hänellä on puoliso, kaksi teini-ikäistä lasta ja koira. Muutto Riihimäelle ei ole näkyvissä niin kauan kun lasten koulunkäynti on vielä kesken.
Uudesta elinvoimajohtajasta on siis tulossa yksi pääradan pendelöijistä.
– Uskon vakaasti, että harkitsen muuttoa siinä kohtaa, kun koulut eivät enää sido asumista pääkaupunkiseudulle. Näen Riihimäen erittäin houkuttelevana asuinkaupunkina.
Anna-Riitta Kujala arvelee aloittavansa työt Riihimäellä lomakauden loputtua.