Järvivesi pelasti sadon Sulkavalla, raekuuro söi salaatin Turussa – suomalainen vihannes kasvaa tänä vuonna työn kautta

Maanviljelijät ovat kamppailleet takatalven ja kuivan kevään kanssa, mutta tuotteet ovat lähestymässä kauppojen hyllyjä.

Mies kyykyssä vihannespelolla kauniissa auringopaisteessa.
Viljelijä Kalle Varosen työtunnit kuluvat monesti pelkästään pellon kasteluun. Kuva: Petri Vironen / Yle
    • Milka Krogerus
    • Petri Vironen
    • Sami Ikonen
    • Sari Ursin

Hankala keli on pitänyt pellot kovilla eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Etelä-Savossa ensin pelloilla oli kymmenen senttiä lunta, minkä jälkeen sadetta odotettiin kuukausi. Vähiä sateita paikataan edelleen sadettimilla, jotka otettiin käyttöön poikkeuksellisesti toukokuussa.

Kesäkuun alun sateissa eteläsavolaisille pelloille tuli vettä noin 10 milliä.

Ongelmista huolimatta suomalaiset vihannekset ovat tulleet tai tulossa kauppoihin.

Järvivesi pelasti

Sulkavalla kukkia ja vihanneksia viljelevä Kalle Varonen kertoo, että heidän tilansa on selvinnyt viereisestä järvestä pumpatulla vedellä.

Sato olisi tuhoon tuomittu, jos sadettamaan ei pystyisi. Juurtumaan päässeet kasvit elävät jonkin aikaa, mutta juuri istutetut taimet kuihtuvat muutamassa päivässä ilman vettä.

Varosen mukaan satoennuste näyttää jokseenkin normaalilta, mutta tilanne voi vielä muuttua, mikäli kesä jatkuu kuumana ja kuivana.

Sato kypsyy helteessä kun kastelee

Ylen tietojen mukaan ainakin Etelä-Savossa on maatiloilla kärsitty myös yllättävien raekuurojen aiheuttamista vahingoista. Varosen mukaan vihanneksia voi suojata harsolla, mutta kovimmat ja suurimmat rakeet voivat silti tehdä kovaa tuhoa.

Pro Agrian puutarhatuotannon kehityspäällikkö Nina Sevelius kertoo, että Turun saaristossa yksi salaattisato tuhoutui lähes täysin raekuuroista.

Vettä ei millin vertaa

Mies tutkii mansikkasatoa.
Marjatilan yrittäjä Joonas Väänänen ei aiemmin joutunut sadettamaan toukokuun aikana. Kuva: Sari Ursin / Yle

Kuivuus stressaa myös mikkeliläistä maanviljelijä Joonas Väänästä.

Sadettimia on joutunut kuljettamaan mansikkapellolta toiselle yötä päivää. Se aika on pois muista töistä, Väänänen kertoo.

– Toukokuussa vettä satoi alle millin. Hyvin sateet kiertäneet meidän pellot.

Väänäsen vadelmista lähes puolet on kärsinyt tavituhoista. Viimeksi istutetuista mansikoista puolestaan kolmasosa on palanut peltoon kuivuuden takia.

– Niitä sadetetaan jatkuvasti, mutta uusi taimi ei kestä 30 asteen hellettä.

Mansikankukkia pensaassa.
Mansikan taimet ovat pärjänneet sadettimen armoilla vaihtelevasti. Uudet taimet kuihtuvat melkein heti. Kuva: Sari Ursin / Yle

Satonäkymiä Väänäsen on vaikea arvella tässä vaiheessa kovinkaan tarkasti. Selvää kuitenkin on, että viimevuotisesta määrästä jäädään jälkeen paljonkin, kun kukkia ja raakileita ei tällä hetkellä pensaissa juurikaan ole.

– Jos keli vähän viilenisi, se kasvattaisi edes niitä vähäisiä raakileita.

Väänäsen lisäksi marjapelloilla huhkivat tällä hetkellä vain pörriäiset. Hän on hankkinut ostopalveluna tilalleen kymmenen mehiläispesää.

Tunnelimansikat saatiin jo kauppoihin

Kuivuus on kurittanut marjanviljelijää – toukokuussa ei satanut käytännössä lainkaan
Viljelijä Joonas Väänänen on stressannut pitkästä hellejaksosta.

Kasteluveden äärellä tunneleissa kasvavat mansikat on saatu jo kauppoihin, mutta avomaan mansikoita joudutaan odottelemaan vielä parisen viikkoa. Mikko Ruottinen kasvattaa Sulkavalla mansikoita sekä tunnelissa että taivaan alla.

– Kuumuus haittaa myös tunnelissa ja vettä on mennyt pellolle ja tunneleihin huomattavasti enemmän kuin aiemmin, sanoo Ruottinen.

Ruottisen mukaan mansikkasato on ajoissa.

Mansikan hinta puhuttaa ihmisiä joka vuosi. Viljelijät tietenkin toivovat saavansa vaivasta asianmukaisen palkan.

– Toivotaan, ettei hinta jää kovin alas. Sen verran on tässä hommia joutunut tekemään, Väänänen toteaa.