Eri puolilla Saaristomerta on tehty viime päivinä useita havaintoja kuolleista ja pintaan nousseista levälautoista, kertoo Varsinais-Suomen ely-keskus tiedotteessaan. Lautat koostuvat pääasiassa kuolleesta rihmalevästä, mutta joukossa voi olla myös muita leviä ja kaloja.
Ely-keskus arvioi, että havaintojen runsaus johtuu siitä, että merivesi on lämmennyt poikkeuksellisen nopeasti, mikä on johtanut levän hajoamiseen ja kaasunmuodostukseen. Tämän vuoksi levää on noussut pintaan tavanomaista enemmän.
Tavallisesti kuollutta rihmalevää havaitaan enemmän vasta myöhemmin kesällä.
Kuollut levämassa haittaa monimuotoisuutta
Rihmalevää kasvaa kallio- ja kivipohjaisissa vesissä, mutta etenkin rehevöityneissä vesissä rakkohaurun ja muiden vesikasvien päällä. Rehevöityminen lisää myös rihmalevän määrää.
Kuolleen rihmalevän muodostamia mattoja kerääntyy paikoin myös meren pohjaan, missä levämatto voi tukahduttaa alleen muun muassa simpukoita ja peittää kalojen kutupohjat.
Levämassan hajoaminen kuluttaa vedessä olevaa happea, jonka loppuessa hajoaminen jatkuu mätänemällä, minkä seurauksena syntyy rikkivetyä, joka haisee pahalle ja on myrkyllistä.
Kuollutta levää voi kertyä rantavyöhykkeille niin paljon, että se vaikuttaa alueiden elämään ja monimuotoisuuteen. Esimerkiksi hiekkapohjaisen lahden ranta voi peittyä levämassalla, mikä muuttaa elinympäristöä.
Levää voi kerätä itse pois
Omaan rantaan kertynyttä levää voi kerätä haavilla tai haravalla. Levämassaa voi kompostoida sopivaan paikkaan riittävän kauas rannasta, jotta levä tai sen ravinteet eivät huuhtoudu takaisin mereen.
ely-keskus edistää kuolleen levämassan keräämistä ja kehittää keräysmenetelmiä lähivuosina. Myös levämassan hyötykäyttöä ja kierrätystä aiotaan selvittää ja edistää.
Tavoitteena on kehittää myös koneellisia menetelmiä suurien levämassojen keräämiseen.