PIETARI Ekspoforum-messukeskuksessa pian sisäänkäynnin luona näytteille on asetettu kiinalainen drooni.
Suuret näytöt tykittävät Pietarin talousfoorumin vieraiden silmille kuvaa modernista ja menestyvästä Venäjästä. Messuvieraita huvittamaan on tuotu robotteja ja erilaisia pelejä.
Väki jonottaa presidentti Vladimir Putinin ajatelmilla koristeltuja ilmaisia t-paitoja.
Foorumin täysistunnossa Putin sanoo, että pakotteista huolimatta Venäjä on yksi maailmantalouden avainpelureista.
Putin iloitsee, että Maailmanpankin laskelmien mukaan Venäjän talous on maailman neljänneksi suurin ostovoimalla mitattuna.
Lavalla hänen kanssaan ovat foorumin ulkomaiset arvovieraat Zimbabwen presidentti Emmerson Mnangagwa ja Bolivian presidentti Luis Arce.
Puhetta johtaa jyrkän linjan haukkana tunnettu ulkopolitiikan asiantuntija, professori Sergei Karaganov, joka sai viime vuonna huomiota suosittamalla artikkelissaan rajoitettuja ydinaseiskuja Eurooppaan.
Länsi loistaa poissaolollaan, jos Unkarin ulkoministeriä Péter Szijjártóa ei lasketa mukaan. Unkari on edelleen vaalinut suhteita Venäjään.
Tverin alueen osastolla esitellään erittäin tutun näköisiä kahvipakkauksia. Suomalaisen Pauligin entisellä Tverin tehtaalla valmistetaan nyt kahvia Poetti-tuotemerkillä.
– En avaa mitään salaisuutta, jos sanon, että valtava määrä työntekijöitä, jotka työskentelivät edeltäjäyhtiöllemme, tekee nyt töitä meille, Poettin omistavan Milfuds-yhtiön lehdistöpalvelun johtaja Pavel Majorov kertoo Ylelle.
– Olemme yrittäneet maksimaalisesti säilyttää asiantuntemuksen, kerätyn kokemuksen ja tuoda sen uusiin liike-elämän realiteetteihin.
Paulig vetäytyi Venäjältä vuonna 2022, kun Venäjä oli aloittanut suurhyökkäyksen Ukrainaan. Tuotemerkkejään se ei myynyt.
Ovet auki länsitoimittajillekin
Viime vuonna länsitoimittajia ei juuri päästetty talousfoorumiin. Nyt ovet ovat taas auenneet.
Mahdollisesti Venäjän johto tuntee itsensä nyt itsevarmemmaksi, kun maan talous on tähän asti selvinnut länsipakotteiden paineen alla. Talous kasvaa, joskin kasvun takana on keskeisesti kuumana käyvä sotatuotanto. Samalla Venäjä on yhä riippuvaisempi Kiinasta.
Ajan henkeä kuvaa, että Venäjän suurimman yksityispankin Alfa Bankin näyttelytilaa messukeskuksessa koristaa suuri punainen lohikäärme.
Pankki juhlii Kiinassa saamaansa korkeaa luottoluokitusta. Alfa-pankki haluaa avata haarakonttorinsa Pekingiin ja Šanghaihin.
– Alfa-pankista tulee avainpankki Kiinan ja Venäjän bisneksen kehittämisessä, toimitusjohtaja Vladimir Verhošinski julistaa.
– Nyt työskentelemme jo yli kahden tuhannen kiinalaisen yhtiön kanssa. Luottosalkkumme kasvaa pontevasti, Verhošinski kehuu.
Kiinan-tie ei ole välttämättä Venäjälle helppo. Siperian voima 2 -kaasuputkilinjasta käydyt neuvottelut kertovat, että kiinalaiset ovat tiukkoja neuvottelijoita. Putkihanke ei ole vieläkään saanut virallista vahvistusta, vaikka siitä on keskusteltu jo vuosia.
Teemana moninapaisuus
Pietarin talousfoorumissa Venäjä markkinoi ajatustaan moninapaisesta maailmanjärjestyksestä vastavoimana Yhdysvaltain yksinapaisuudelle.
Ajatus löytää vastakaikua monissa niin sanotun globaalin etelän maissa, jotka ovat tyytymättömiä länsivaltojen ylimitoitettuun vaikutusvaltaan nykyisissä kansainvälisissä järjestöissä.
Venäjä itse esittäytyy suurena kolonialismin vastustajana ottaen kunnian Neuvostoliiton tuesta monille niin sanotun kolmannen maailman vapautusliikkeille. Venäjän oman historian imperialistiset piirteet ja pienempien kansojen alistaminen on tästä historiantulkinnasta pyyhitty pois, puhumattakaan siitä, että maa nyt käy veristä hyökkäyssotaa naapurimaataan Ukrainaa vastaan.
Venäjä asettaa paljon toiveita BRICS-järjestöön. Alun perin kirjainyhdistelmällä viitattiin Brasiliaan, Venäjään, Intiaan, Kiinaan ja Etelä-Afrikkaan.
Nyt siitä on muodostettu järjestö, jonka riveihin ovat äsken liittyneet Iran, Egypti, Etiopia ja Arabiemiraatit.
Etelä-Afrikan BRICS-edustaja Ben Joubert sanoo foorumin paneelikeskustelussa, että BRICS-maiden pitäisi alkaa käydä kauppaa enemmän omissa valuutoissaan.
– Omassa maanosassamme Afrikassa arvioimme, että voisimme säästää vuosittain noin 65 miljardia dollaria kaupankäyntikustannuksissa, jos alkaisimme käydä enemmän kauppaa omilla valuutoillamme, Joubert sanoo.
Joubert näkee, että BRICS voisi toimia globaalin etelän äänenä, kun monenkeskisiä järjestelmiä kuten YK:n turvallisuusneuvostoa uudistetaan, jotta nämä aidosti edustaisivat koko maailmaa.
Kunniavieras öljyreittien solmukohdasta
Talousfoorumin kunniavieras on tänä vuonna Arabian niemimaan kärjessä sijaitseva Oman. Sitä on puolueettomuuspolitiikkansa takia joskus verrattu Sveitsiin.
– Omanin sulttaanikunta on avoin vuoropuhelulle ja kumppanuudelle niin lännen kuin idän, pohjoisen kuin etelänkin kanssa, Omanin valtuuskunnan jäsen, maan kansallismuseon johtaja Jamal al-Moosawi kertoo Ylelle.
Hän sanoo, että Oman näkee moninapaisen maailman, jossa maat käyvät yhdenvertaista vuoropuhelua tasavertaisissa suhteissa toisiinsa.
Al-Moosawi sanoi, että vuonna 1991 maailma siirtyi kahden navan mallista yksinapaiseen malliin, kun Neuvostoliitto hajosi.
– Historian analysoijan näkökulmasta se on epäluonnollinen prosessi eikä voi jatkua ikuisesti. Historiallisesti näemme moninapaisen maailman, joka kuvastuu sivilisaatioiden, kansojen, uskontojen ja mentaliteettien moninapaisuudessa, al-Moosawi kuvaili.
Al-Moosawi ei lähtenyt kommentoimaan, miten Ukrainassa sotivan Venäjän näkemys maailmanpolitiikasta käy yksiin Omanin maalaaman rauhanomaisen maailmankuvan kanssa.
Venäjä ja Oman ovat molemmat öljyntuottajamaita. Venäjällä on erityisiä syitä katsoa Omanin suuntaan.
– Venäjälle yksi prioriteeteista on pääsy eteläisille merille. Ottaen huomioon Omanin sulttaanikunnan strategisen sijainnin – se aukeaa Persianlahdelle, Omaninmerelle, Arabianmerelle, Intian valtamerelle Oman näyttelee jo erityistä roolia tässä asiayhteydessä, erityisesti mitä tulee Intian vientiin, al-Moosawi sanoo.
Talousmedia Bloomberg raportoi maaliskuussa, että Venäjän Intiaan viemää öljyä lastataan Omanin vesillä tankkereista toisiin öljyn alkuperän piilottamiseksi.
Venäjän talouskasvussa on ansansa
Talousfoorumissa Venäjän suurimman pankin, valtio-omisteisen Sberbankin johtaja German Gref sanoo, että Venäjän nykyinen kasvumalli perustuu kasvaviin julkisiin menoihin ja pankkien luotonantoon.
Yhtiöt korottavat palkkoja, kansalaiset vaurastuvat ja saavat luottoa. Rahat menevät kulutukseen, hinnat nousevat ja työn tuottavuus ei kasva, Gref varoittelee. Siinä on hänen mukaansa nykyisen talousmallin ehtymisen uhka.
Gref on laskettu talouspoliittisesti liberaaleihin teknokraatteihin, joiden tehtävänä on ollut pitää Venäjän talouden pyörät pyörimässä sodan ja pakotteiden alla.
Venäjän käymää sotaa he eivät julkisesti kyseenalaista. Sotamenot kuumentavat taloutta mutta syövät talouden tulevaisuutta. Venäjällä vallitsee käytännössä täystyöllisyys, kun sotateollisuus vetää työvoimaa ja rintamalle sekä maanpakoon on lähtenyt satoja tuhansia miehiä.