Suomen festarikesästä on tulossa yllätyksetön ja jopa tylsä. Ohjelmistoista löytyvät tutut kotimaiset artistit, mutta tämän hetken kiinnostavimmat ulkomaiset esiintyjät puuttuvat lähes täysin.
Tilannetta kuvaa parhaiten se, että kesän odotetuin esiintyjä on kymmenen vuoden tauon jälkeen paluun tekevä PMMP.
Suurin ulkomainen nimi on Italian euroviisuvoittaja Måneskin, joka nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa Seinäjoen Provinssissa. Bändin viisuvoitostakin on tosin jo kolme vuotta, ja suurin alkuhype on laantunut. Silloin riittää aikaa koukata esiintymään myös Pohjolan perukoille.
Suomen sijainti pussinpohjalla on yksi syy siihen, miksi ulkomaisia huippunimiä on vaikea saada tänne esiintymään. Logistiikka on hankalaa ja kallista. Ukrainan sodan jälkeen kiertueet eivät ole myöskään jatkaneet tästä Venäjälle. Suomi on tällöin helppo skipata, kun menekkiä riittää Keski-Euroopassa.
Suosituimmat ulkomaiset artistit ovat olleet jo vuosikausia liian kalliita suomalaisfestareille. Riskejä ei uskalleta ottaa, sillä koronan jälkeen monet tapahtumat tasapainoilevat edelleen talouden kanssa. Liput saadaan myytyä kotimaisilla esiintyjillä.
Nuorten innostus festareihin hiipunut
Maailmalla festarit ovat kriisissä. Esimerkiksi Britanniassa tältä kesältä on peruttu 40 festivaalia. Arvion mukaan seuraavan viiden vuoden aikana pelistä tippuu 170 festaria lisää. Pudotuspeli on käynnissä myös Australiassa, missä vain puolet tapahtumista on enää kannattavia.
Suurin syy festivaalien ahdinkoon on hintojen nousu. Kaikki on kallistunut energiasta lähtien, joten järjestämisestä on tullut lähes mahdotonta. Samalla järjestäjät maksavat koronasta jääneitä velkojaan.
Sekä Britanniassa että Australiassa tapahtumajärjestäjät ovat pyytäneet valtiolta apua festivaalien kuolonkorinaan. Britanniassa on ehdotettu, että pahimman tilanteen ajaksi pääsylippujen arvonlisäveroa tiputettaisiin 20 prosentista viiteen.
Yksi haaste on, etteivät parikymppiset enää innostu tapahtumista. Aikaisemmin nuoret aikuiset olivat festareiden pääkohderyhmä. Puhutaan menetetystä sukupolvesta, joka ei korona-aikana oppinut käymään festivaaleilla. He ovat tottuneet katsomaan keikkatallenteet kännykästä.
Monen mielestä festariliput ovat myös jo liian kalliita. Kun kaikki elinkustannukset ovat nousseet, ihmiset harkitsevat entistä tarkemmin, mihin rahansa laittavat. Festariviikonloppu kustantaa lipun lisäksi matkat, majoitukset, ruoat ja juomat.
Kotimainen musiikki pitää Suomen festarit pinnalla
Taylor Swiftin kaltaisten megatähtien konserttilipuista maksetaan maltaita. Amerikkalaista ei saatu Suomeen, vaan hänet nähtiin toukokuussa Tukholmassa, jonne kirmasi faneja myös Suomesta.
Suomalaisten festareiden kannalta saattaa olla siis hyvä, ettei tänne tule enempää megastaroja syömään ihmisten viihdebudjettia.
Festarikenttä on kuitenkin haasteiden edessä. Musiikkitapahtumien etujärjestön LiveFINin mukaan tänä vuonna musiikkifestivaaleja järjestetään kesä–elokuussa 400. Viime vuonna kesäfestivaaleja oli 428 ja vuonna 2022 niitä oli 446.
Käyrä on laskeva ja pudotuspeliä on jo käyty. Esimerkiksi yksi Suomen suurimmista tapahtumajärjestäjistä RH Entertainment meni konkurssiin vuoden 2022 lopulla.
Kotimaisilla musiikkitapahtumilla menee vielä kuitenkin suhteellisen hyvin, koska me olemme eurooppalaisittain erikoinen maa musiikin kulutuksen suhteen. Täällä kuunnellaan pitkälti kotimaista musiikkia ja suosituimpien hittien esittäjät halutaan nähdä myös festareilla.
Tänä kesänä ei ole kuitenkaan suurta hypeä yhdenkään artistin ympärillä. Viime vuonna olivat esimerkiksi Käärijä ja Kuumaa.
Siksi on helppo houkutella tuttuja ja turvallisia menneitä suosikkeja tekemään paluun edes kesän ajaksi. PMMP:n lisäksi sellaisia ovat tänä vuonna Nylon Beat ja Kwan. Niistä tykkäävät bändejä nuorempana fanittaneet aikuiset, joilla on myös enemmän varaa kuluttaa festareilla. Bonuksena tulevat heidän lapsensa, jotka on pienenä kyllästetty yhtyeiden musiikilla, mutta jotka eivät ole koskaan kuulleet Rusketusraitoja livenä.
Suomen festivaalikesästä keskusteltiin Uutispodcastissa 31. toukokuuta.
Miltä festarikesä näyttää? Voit keskustella aiheesta 8.6. kello 23 asti.