Suomen ruotsalainen kansanpuolue, RKP, kokoontuu viikonvaihteessa puoluekokoukseen Helsinkiin.
Noin 270 puoluekokousedustajaa äänestää sunnuntaina puolueelle uuden puheenjohtajan.
Ennen puoluekokousta tehdyissä kyselyissä eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on ollut suosituin ehdokas uudeksi puoluejohtajaksi.
Hufvudstadsbladetin puoluekokousedustajille tekemässä kyselyssä 129 edustajaa ilmoitti äänestävänsä Adlercreutzia, 63 eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Anderssonia ja yhdeksän puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Henrik Wickströmiä.
Kyselyyn ei vastannut 63 puoluekokousedustajaa.
Puoluekokousedustajia tulee eniten Pohjanmaalta, 76 edustajaa, ja Uudeltamaalta, 55 edustajaa. Myös nuorisojärjestöllä, 37 edustajaa, ja naisjärjestöllä, 35, edustajaa, on vahva vaikutusvalta puoluekokouksessa.
Kaikki puheenjohtajaehdokkaat ovat kotoisin Uudeltamaalta. Vaasan vaalipiirin RKP:n kansanedustajista Anders Norrback ja Mikko Ollikainen ovat liputtaneet Anderssonin valinnan puolesta.
RKP on kadottanut äänestäjiä
RKP:tä vuodesta 2016 johtanut Anna-Maja Henriksson ilmoitti jo ennen eurovaaleja, että hän luopuu sekä puoluejohtajan että opetusministerin tehtävistä.
Henrikssonin puheenjohtajakaudella RKP:n eduskuntavaalitulokset ovat heikentyneet.
Puolueen ääniosuus oli vuoden 2015 vaaleissa 4,9 prosenttia, neljä vuotta myöhemmin 4,5 ja viime vaaleissa 4,3 prosenttia. Äänimäärä on pudonnut vuoden 2015 vaalien lähes 145 000:sta noin 133 500:een.
– Kun tapaa ihmisiä kadulla, niin hyvin usein saa vastaan sen toteaman, että vaalikoneessa sain RKP:n, mutta sitten kuitenkin koetaan, että kynnys äänestää on korkea, Anders Adlercreutz pohtii.
– Meillä kaikilla ihmisillä on oma arjen piirimme ja niin kauan kuin monella suomalaisella ei ole rkp:laisia ehdokkaita omassa arjen piirissään, on vaikea nähdä, että kannatus nousee hyvin paljon yli viiden prosentin, Otto Andersson arvioi.
– Meidän täytyy nostaa vahvemmin esiin meidän liberaaliarvoja. Näen selkeästi, että kun poliittinen kenttä polarisoituu, niin siinä poliittisella keskialueella löytyy kuitenkin kysyntää uusille voimille, Henrik Wickström luottaa.
Puheenjohtajan paikasta kilpailevat ehdokkaat edustavat eri ikäpolvia. Adlercreutz on syntynyt vuonna 1970, Andersson vuonna 1983 ja Wickström vuonna 1994.
Adlercreutz tavoitteli RKP:n puheenjohtajan paikkaa jo vuoden 2016 puoluekokouksessa, mutta jäi äänestyksessä kolmanneksi.
Henriksson sai puheenjohtajavaalin ensimmäisellä kierroksella 133 ääntä, mikä oli yli puolet kaikista äänistä. Yhteensä ääniä annettiin 254.
RKP:n nuorisojärjestön silloinen puheenjohtaja Ida Schauman keräsi 67 ja Adlercreutz 54 ääntä.
Henriksson rikkoi lasikaton, sillä hänestä tuli ensimmäinen nainen RKP:n puheenjohtajana.
Adlercreutz ponnisti yrittäjätaustalta
Kirkkonummella asuva Anders Adlercreutz oli kesän 2016 puoluekokouksessa politiikan untuvikko. Hän liittyi RKP:n jäseneksi vuonna 2012 ja samana vuonna hänet valittiin kotikuntansa valtuustoon.
– Ajattelen, että kokemukseni niin politiikan ulkopuolelta kuin politiikasta, tapani toimia politiikassa, antaa tässä tilanteessa hyvät eväät toimia puheenjohtajana, kehittää puoluetta, kirkastaa puolueen sanomaa ja nostaa puolueen kannatusta, Adlercreutz vastaa kysymykseen, miksi hänet pitäisi valita RKP:n puheenjohtajaksi.
Eduskuntaan Adlercreutz nousi ensimmäisen kerran kevään 2015 vaaleissa. RKP voitti Uudenmaan vaalipiiristä lisäpaikan ja sai yhteensä neljä edustajaa, kun puoluetta vuosina 2012–16 johtanut Carl Haglund haravoi yli 21 000 ääntä.
Adlercreutz keräsi runsaat 3 300 ääntä ja pääsi RKP:n listan viimeisenä eli neljäntenä edustajana läpi.
Seuraavissa vuosien 2019 ja 2023 vaaleissa RKP on saanut Uudeltamaalta kolme edustajaa ja Adlercreutz on ollut listan kärjessä. Keväällä 2019 hän sai 9 425 ja viime vaaleissa 9 442 ääntä. Eduskuntaryhmää hän johti vuosina 2019–23.
Adlercreutz työskenteli aiemmin arkkitehtina ja arkkitehtitoimiston osakkaana lähes 20 vuoden ajan. Adlercreutzin pääomatulot olivat yli 320 000 euroa vuonna 2022.
Hyppy arkkitehdin työstä politiikkaan oli Adlercreutzin mukaan iso. Hän näkee kuitenkin samankaltaisuuksia arkkitehdin ja poliitikon työn välillä.
– Molemmissa on kyse ratkaisujen hakemisesta ja monenlaisen tarpeen yhteensovittamisesta. Molemmat vaativat niin luovuutta kuin pitkäjänteisyyttä ja molemmissa sinun on myytävä ajatuksesi uudelleen ja uudelleen hankkeen osapuolille, Adlercreutz kertoo valtioneuvoston sivuilla julkaistussa henkilökuvassaan.
Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan, että Adlercreutz harrastaa liikuntaa, musiikkia (ennen kaikkea sellonsoittoa) ja nikkarointia. Purjelautailulle Adlercreutz yrittää raivata tilaa aina, kun tuuli sallii.
Andersson on kulkenut puoluetietä
Otto Andersson peri ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikan, kun Adlercreutz siirtyi kesäkuussa 2023 eurooppa- ja omistajaohjausministeriksi Petteri Orpon (kok.) hallitukseen.
Verkkosivuillaan Andersson kertoo, että hänen sukutaustansa on sekoitus suomenruotsalaista, karjalaista ja savolaista.
Andersson on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän ylitti kevään 2023 vaaleissa valintariman niukasti.
Andersson keräsi eduskuntavaaleissa 4 936 ääntä, kun ensimmäiseksi varaedustajaksi jäänyt Mikaela Nylander sai 4 794 ääntä.
Oikeustiedettä Åbo Akademissa ja Helsingin yliopistossa opiskellut Andersson osallistui aktiivisesti opiskelijapolitiikkaan. Hän toimi Åbo Akademin ylioppilaskunnan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajana ja Åbo Akademin hallituksessa.
Andersson aloitti poliittisen uransa RKP:n nuorisojärjestössä 15-vuotiaana.
– Jotta voi uudistaa organisaatiota pitää myös tuntea se, ja minä tunnen sen erittäin hyvin, meidän liikkeen, Andersson vastaa kysymykseen, miksi hänet pitäisi valita RKP:n puheenjohtajaksi.
Kuntapolitiikassa Andersson on ollut Loviisan kaupunginvaltuustossa vuodesta 2013. Valtuuston puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2017. Andersson on myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa.
Valtakunnan politiikassa Andersson on vaikuttanut eduskuntaryhmän neuvonantajana sekä viime vaalikaudella RKP:n ministeriryhmän ja silloin oikeusministerinä toimineen Anna-Maja Henrikssonin erityisavustajana.
Puheenjohtajakisaan maaliskuussa ilmoittautunut Andersson korosti erilaisten mielipiteiden rikkautta.
– Yhtenäisyys ei minulle tarkoita sitä, että meidän tulisi olla kaikesta samaa mieltä. Päinvastoin, RKP:ssä on perinteisesti aina ollut tilaa erilaisille mielipiteille ja se on rikkaus, jota meidän on pystyttävä jatkossa vaalimaan paremmin.
Wickström valaa rohkeutta puolueväkeen
Henrik Wickström on Anderssonin tavoin ensimmäisen kauden kansanedustaja.
– Meidän täytyy olla nyt ennen kaikkea rohkeampia eikä olla perässähiihtäjä ja ajatella, että me ei olla saatu mitään tehtyä. Nyt täytyy olla selkä suorana ja katsoa eteenpäin ja olla sitten myös lojaali omille arvoillensa, Wickström valaa uskoa RKP:n puolueväkeen.
Wickström nousi eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä RKP:n listan kakkosena. Hän keräsi 7 306 ääntä.
Ennen eduskuntaa valtiotieteiden maisteri Wickström toimi elinkeinopoliittisena asiantuntijana Suomen Yrittäjissä.
Kuntapolitiikassa Wickström on ollut Inkoon kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2013 ja hän johtaa puhetta kaupunginhallituksessa. Wickström on myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksessa.
– Haluan vahvistaa puolueen profiilia liberaalina porvaripuolueena, jolla on vahva sosiaaliliberaali sydän, Wickström linjasi maaliskuussa, kun hän ilmoittautui puheenjohtajaehdokkaaksi.
Wickström korostaa myös maaseutujuuriaan Inkoon Tähtelässä.